Puolueiden yhteinen paremman sääntelyn ryhmä luovutti perjantaina eduskuntaryhmien puheenjohtajille yli 400 kansalaisilta, järjestöiltä, puolueilta ja yrityksiltä tullutta esitystä sääntelyn purkamiseksi, sujuvoittamiseksi ja parantamiseksi.
– Mukana on kaikenlaisia esityksiä kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta rakentamisen sääntelyyn. Tämä aineisto on nyt kaikkien puolueiden käytössä, työ voi alkaa, puolueiden yhteisen sääntelyryhmän puheenjohtaja, ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Esitykset luovutettiin eduskuntaryhmille sellaisinaan, ilman karsintaa. Poliittisen harkinnan aika on Grahn-Laasosen mukaan, kun seuraava hallitus aloittaa.
Esitystä vasemmistoliiton puolesta vastaanottamassa ollut eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie kysyy, kuka ”normitalkoista” oikeasti hyötyy.
– Liittyykö se jotenkin siihen, että yritetään tiukemmilla säännöksillä torjua harmaata taloutta ja verotuksen väärinkäytöksiä?
– Normien ulkopuolella toimiva harmaa talous antaa mielestäni hyvin vinkkiä siitä, millaisilla työehdoilla ja palkoilla työtä tehtäisiin, kun normit purettaisiin, Lapintie sanoo.
”Edessä iso savotta”
Sanni Grahn-Laasosen mielestä osa esityksistä on toteuttamiskelpoisempia kuin toiset.
– Pidän itse tärkeänä, että sääntelyn purkaminen on vahvasti seuraavan hallituksen agendalla. Työ on nyt saatu hyvin alkuun. Se, että esityksiä tuli kansalaisilta tulvimalla, kertoo siitä, että sääntelyn purkamiselle on tilausta ja edessä on iso savotta.
Paremman sääntelyn ryhmä kuuli työskentelynsä aikana lainvalmistelun asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten lainsäädännön laatua voitaisiin parantaa. Ryhmä on keskustellut muun muassa kansliapäälliköiden OHRA-työn pohjalta mallista, jossa kaikki uudet lait ja säädökset kävisivät läpi ”sääntelyseulan” ennen niiden hyväksymistä sen varmistamiseksi, että valittu keino todella toimii ja on vaikuttava.
”Työntekijä tarvitsee sääntelyä”
Annika Lapintien mukaan yövartijavaltiota ihannoiva eli valtion toimivaltaa rajoittava liberaali oikeisto pitää kaikkea työelämän sääntelyä haitallisena.
– Työntekijä on kuitenkin todellisessa elämässä väistämättä sopimusosapuolena työnantajaa heikompi, ja siksi tarvitaan normien suojaa. Miten kävisi työturvallisuuden jos koulutuksesta ja perehdytyksestä ei olisi normeja?
Sosiaaliturvassa Lapintie pitää normiviidakkoa aidosti vaikeaselkoisena, ja moni tukea tarvitseva jää myös ilman apua.
– Ongelmien ratkaisu ei kuitenkaan ole koko viidakon hakkaaminen matalaksi ja ihmisten jättäminen vaille kaikkea suojaa. Sen sijaan järjestelmää on selkiytettävä, ja esimerkiksi perusturvaan tehty tasokorotus ja toimeentulotuen siirto kelalle ovat keinoja, joilla vähennetään ihmisten luukulta luukulle pompottelua. Vielä pidemmälle menisi perustulo.
Lisää normeja tarvitaan Lapintien mukaan esimerkiksi vanhustenhoidossa hoitajien määrässä ja kouluissa luokkakoossa.
– Normienpurkajaisista saatiin esimakua, kun vanhuksen hoivapaikan saamisen perusteista poistettiin oikeus arvokkaaseen elämään. Uhreina ovat kaikkein haavoittuvimmat, muistisairaat vanhukset.
lehti 