Ammatillinen eläkeikä
Ammatillinen eläkeikä voi olla mm. poliiseilla, sairaanhoitajilla, puolustusvoimien siviilihenkilöillä ja lastenhoitajilla. Ammatilliset eläkkeet lopetettiin 1989.
Valtion ja kuntien työntekijät joutuivat päättämään 1989 – 1994, jäävätkö he eläkkeelle ammatillisen eläkeiän vai yleisen eläkeiän perusteella. Jälkimmäisessä työntekijät saattoivat hyödyntää mm. yksilöllistä varhaiseläkettä tai osa-aikaeläkettä.
Valtion puolella ammatillinen eläkeikä on 55, 58 tai 60 vuotta.
Kuntapuolella ammatillisia eläkeikiä on korotettu painokertoimilla vuonna 1994 siten, että eläkeikään vaikuttaa ammatillisen eläkeiän lisäksi siihenastinen ura kuntasektorilla.
Kun vuoden 2005 eläkeuudistuksessa laskettiin yleistä eläkeikää 65 vuodesta 63 vuoteen, vastaavaa kevennystä ei tehty kuntien ja valtion ammatillisiin eläkeikiin. UP/BS
Valtion ja kuntasektorin eläkeneuvottelut pitäisi saada päätökseen huhtikuun loppuun mennessä. Eläkeuudistuksen läpivienti on kariutumassa ammatillisiin eläkeikiin.
Neuvotteluissa pyritään sovittamaan yleinen eläkeuudistus valtion ja kuntien monimutkaiseen eläkejärjestelmään. Monista kiistakysymyksistä on päästy periaatteelliseen sopuun, mutta ratkaisu on kariutumassa noin 10 000 ihmisen ammatilliseen eläkeikään. Mukana eivät ole sotilaseläkkeet, joista neuvotellaan samaan aikaan toisessa ryhmässä.
Valtiolla on noin 4 000 ja kuntasektorilla noin 6 000 työntekijää, jotka ovat jäämässä ammatillisen eläkeiän mukaiselle eläkkeelle vuonna 2017 tai sen jälkeen.
Valtiotyönantajan mukaan kaikkien ammattiryhmien eläkeikää pitää korottaa, jotta yleistä eläköitymisikää saadaan nostettua. Ammatillisia 55, 58 ja 60 vuoden eläkeikiä tulee nostaa ”ehdottomasti”. Eläkeikää lähestyville voidaan sopia siirtymäsäännökset, mutta varsinkin nuorempien tulisi jatkaa yleiseen eläkeikään saakka.
Julkisen sektorin ammattiliitoille ammatilliset eläkeiät ovat kynnyskysymys.
Mikäli ammatillisista eläkei’istä ei päästä sopuun, työryhmä jättää sosiaali- ja terveysministeriölle erimielisen muistion. Silloin valmistelu siirtyy ministeriölle ja päätösvalta hallitukselle ja eduskunnalle.
”Kyse on perustuslaillisista oikeuksista”
– Ammatillisista eläkei’istä ei voida luopua. Kysymys on perustuslaillisista oikeuksista eli kohdellaanko kansalaisia tasa-arvoisesti. Kyse on myös omaisuuden suojasta, Pardian puheenjohtaja Niko Simola kiteyttää.
Esimerkiksi vuoden 1989 uudistuksessa poliiseille sovittiin ammatilliseksi eläkeiäksi 58 vuotta. Ammatillinen eläkeikä koskee henkilöitä, jotka halusivat saada vanhan järjestelmän mukaisen eläkkeen.
– Ihmiset ovat allekirjoittaneet valtionkonttoriin sitovan eläkesopimuksen, jonka mukaan he jäävät eläkkeelle. Sopimuksen pitää olla sitova myös toiseen suuntaan, Simola sanoo.
Hän muistuttaa, että vuoden 2005 eläkeuudistuksessa pudotettiin yleistä eläkeikää 65 vuodesta 63 vuoteen, mutta ammatillisia eläkeikiä ei alennettu.
”Korotukset huomioidaan, alennuksia ei”
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomauttaa, että kuntapuolella ammatillisia eläkeikiä on jo kertaalleen korotettu.
– Vuonna 1994 jokaiselle laskettiin uusi ammatillinen eläkeikä, joka oli korkeampi kuin aiempi ja joka suhteutettiin työntekijän kuntasektorilla tekemään työuraa. Ammatillinen eläkeikä voi olla esimerkiksi 63 vuotta, 7 kuukautta 22 päivää.
Elorannan mukaan on kohtuutonta, että kuntien eläkeikiä ollaan nostamassa joka kerta yleisen eläkeiän tahtiin, mutta eläkeiän alennuksia ei huomioida.
– Työnantajalla tämä on tietysti kustannuskysymys, mutta kyllä tasa-arvoinen kohtelu pitää taata.
Valtiolla ja kunnissa työntekijä on voinut halutessaan jatkaa ammatillista eläkeikää pidemmälle. Tilastoja ei osapuolilla kuitenkaan ollut.
Ammatillinen eläkeikä
Ammatillinen eläkeikä voi olla mm. poliiseilla, sairaanhoitajilla, puolustusvoimien siviilihenkilöillä ja lastenhoitajilla. Ammatilliset eläkkeet lopetettiin 1989.
Valtion ja kuntien työntekijät joutuivat päättämään 1989 – 1994, jäävätkö he eläkkeelle ammatillisen eläkeiän vai yleisen eläkeiän perusteella. Jälkimmäisessä työntekijät saattoivat hyödyntää mm. yksilöllistä varhaiseläkettä tai osa-aikaeläkettä.
Valtion puolella ammatillinen eläkeikä on 55, 58 tai 60 vuotta.
Kuntapuolella ammatillisia eläkeikiä on korotettu painokertoimilla vuonna 1994 siten, että eläkeikään vaikuttaa ammatillisen eläkeiän lisäksi siihenastinen ura kuntasektorilla.
Kun vuoden 2005 eläkeuudistuksessa laskettiin yleistä eläkeikää 65 vuodesta 63 vuoteen, vastaavaa kevennystä ei tehty kuntien ja valtion ammatillisiin eläkeikiin. UP/BS
lehti 