– Kummallakin tiellä Suomella on tärkeä rooli, joskin uudistumisen tiellä huomattavasti suurempi.
Aho esitteli näkemyksiään Venäjän-kaupan barometrin julkistustilaisuudessa keskiviikkona.
Venäjän ongelma on Ahon mukaan, että siitä on tullut öljyyn ja kaasuun pohjautuva petrotalous. Putinin noustessa valtaan öljyn ja kaasun osuus taloudesta oli alle 10 prosenttia, nyt se on yli puolet, Aho sanoi.
Ahon käsityksen mukaan Venäjän talouden on ennen pitkään pakko uudistua, sillä petrotaloudella ei ole tulevaisuutta.
– Kun uudistuminen lähtee liikkeelle, suomalaisyrityksillä on Venäjällä loistavat mahdollisuudet.
Aho korosti Venäjän talouden suurta merkitystä Suomelle.
– Venäjä on yksi asia, jonka varaan Suomen taloudellista tulevaisuutta pitää rakentaa.
Hän muistutti, että viiden miljoonan asukkaan Pietari on lähempänä Suomen pääkaupunkia kuin Oulu ja Euroopan suurin metropoli, Moskova on vain puolentoista tunnin lentomatkan päässä Suomesta.
Ahon mielestä Venäjän-kaupan barometri osoittaa suomalaisten yritysten suhtautumisen Venäjän markkinoihin olevan realistisella pohjalla.
– Barometrin perusteella suomalaisyritykset eivät ole vetäytymässä Venäjältä. Ne arvioivat riskit uudelleen ja odottavat aikojen paranemista.
Suomalaisyritykset odottavat
Venäjän-kaupan tuoreen barometrin mukaan Venäjällä toimivista yrityksistä runsas kolmannes vastaa markkinatilanteeseen lisäämällä markkinointia, vahvistamalla myyntityötä ja avaamalla toimipisteitä Venäjällä.
Neljännes vähentää henkilöstöä, markkinointia sekä myyntiä ja loput toimivat kuten ennenkin.
Suurimmaksi vaikeudeksi Venäjällä toimivat ja erityisesti sinne vievät yritykset kokevat ruplan kurssin epävakauden. Muiksi isoiksi ongelmiksi nähdään talouden ja poliittisen tilanteen epävakaus sekä suomalaisyritysten asiakkaiden rahoitusongelmat.
Kolme neljästä vastaajasta odottaa venäjän talouden supistuvan seuraavan vuoden aikana ja 17 prosenttia odottaa sen pysyvän nykyisellään.
Suomalaisyritysten investoinnit Venäjällä eivät ole tyrehtyneet, mutta barometrivastausten perusteella ne vähenevät hieman. Investointeja tehdään edelleen erityisesti tytäryhtiöihin.
Enemmistö vastaajista ei ole kokenut suoria vaikutuksia EU:n ja USA:n Venäjä-pakotteista ja vastapakotteista. Välillisiä vaikutuksia on kokenut 80 prosenttia vastaajista.
Venäjän-kaupan barometriä on julkaistu vuodesta 2002 lähtien. Vastaajina ovat Suomalais-Venäläisen kauppakamarin 700 jäsenyritysten edustajat. Haastattelut tehtiin maaliskuussa 300:lle yrityksen johtaja- ja päällikkötason edustajalle tai omistajalle.
lehti 