Kymmenen vuotta kansanäänestyksestä
Kymmenen vuoden takaista itsenäisyyteen päättynyttä kansanäänestystä syyskuun ajan juhlivat itätimorilaiset ovat vapaita Indonesian 24 vuoden miehityksen aikaisesta verisestä mielivallasta.
Parin vuoden takaiset sisäiset väkivaltaisuudet ovat laantuneet ja sisäisten pakolaisten Dilissä kansoittamat leirit tyhjentyneet. Indonesian armeijan miehityksen ja kansanäänestyksen aikaisiin murhiin ja tuhotöihin syylliset ovat kuitenkin edelleen vapaina Indonesiassa.
Tuhkaksi tuhotussa maassa elämänsä aloittaneet Aasian uusimman valtion kansalaiset ovat vuonna 2002 alkaneen itsenäisyyden ajan vapaissa vaaleissa valinneet parlamentin ja presidentin.
Köyhä, miljoonan asukkaan maa on kerännyt Timorinmeren kaasun ja öljyn hyödyntämisestä noin neljä miljardia euroa rahastoon, jolla kehitysongelmiin pitäisi vastata. Ihmisten elinehtoja ja palveluita on pystytty parantamaan pääkaupunki Dilissä, mutta väestön suuri enemmistö elää maaseudulla ja taistelee siellä päivittäisestä toimeentulostaan.
Kaasusta ja öljystä tulevien rojaltien ohella osa väestöstä hyötyy kahvin, marmorin ja santelipuutuotteiden viennistä. Lähes puolikkaan kansan arvellaan elävän käytännössä rahatalouden ulkopuolella.
Valuuttana US-dollari
Itä-Timorin itsenäistyessä sen entinen emämaa ja rahoittaja Portugali oli siirtymässä euroon, Australian dollari heilahteli, eikä miehittäjä Indonesian rupian kanssa tahdottu jatkaa.
Valuutaksi tuli Yhdysvaltain ja YK:n painostuksen turvin US-dollari, mistä syntyi etenkin köyhimmille heti ongelmia. Rupian jatkoa tai omaa valuuttaa kannattavat jäivät kuitenkin vähemmistöön.
Monien elämän mahdollisuuksia vaikeutti myös portugalin hyväksyminen viralliseksi kieleksi. Etenkin Indonesiassa koulutetun nuoren sukupolven työnsaanti vaikeutui. Sittemmin Itä-Timorin hallinnon on ollut pakko joustaa suhtautumistaan kieliasiaan maassa, jossa puhutuimmat kielet ovat tetum ja indonesia.
Itä-Timor on rankattu YK:n kehitysjärjestö UNDP:n kehitystilastossa sijalle 158.
Sähkö, puhdas vesi ja terveydenhuollon palvelut puuttuvat etenkin maaseudulla ja köyhyysrajan alapuolella elää lähes puolet timorilaisista. Aikuisista lukutaidottomia on noin 30 prosenttia.
Lääkärioppia Kuubasta
Perusterveydenhuollon tilanteeseen on tuomassa helpotusta Kuuban kanssa tehtävä yhteistyö. Kuuba kouluttaa satoja itätimorilaisia lääkäreiksi ja suunnitelmien mukaan joka kylässä pitäisi olla lääkäri vuoteen 2020 mennessä.
Energiahuollossa Itä-Timorissa on lyhytnäköisesti panostettu öljyyn, vaikka maalla olisi luontaiset edellytykset aurinkoenergian hyödyntämiseen.
Muutoksia kuitenkin tapahtuu. Maaseudun sähköistysohjelmaa johtava Avelino Coelho on työtovereineen tuonut aurinkopaneelit noin kahteenkymmeneen syrjäseudun kylään. Paikallistasolla toiminnasta vastaavat osuuskunnat ja sähköä riittää kylissä kuudeksi tunniksi päivässä.
Nyt köyhät kotitaloudet voivat käyttää aiemmin kuukausittain kerosiiniin kuluttamansa yli kahtakymmentä euroa vastaavan summan tarpeellisempiin menoihin.
Osuuskuntiin perustuvan aurinkopaneeliohjelman uskotaan lähivuosina lähtevän huimaan kasvuun, koska pääministeri Xanana Gusmaon hallitus suunnittelee sijoittavansa kaasurahaston varoja enemmän juuri maaseudun kehittämiseen.
Köyhyys ja väestönkasvu
Inflaation ja korruption peikot sekä heikko hallinto ovat tämän kehityksen suurimmat uhat.
Presidentiksi vuonna 2007 valittu rauhannobelisti Jose Ramos-Horta näkee tulevaisuuden suurina ongelmina toisiinsa kytkeytyvät katolisen maan rajun väestönkasvun, puhtaan veden puutteen ja maakiistat. Hortan mukaansa väestönkasvua ja köyhyyttä pitää vähentää, koska ne johtavat resurssiongelmiin, jotka saattavat presidentin mielestä aiheuttaa 20 vuoden päästä jopa sisällissodan.
Vuoden 2006 sisäistä väkivaltaa rahoittamaan saapunut YK-poliisi pysynee Itä-Timorilla vuoteen 2012, jolloin myös seuraavat parlamenttivaalit pidetään. Väkivaltaisuuksiin osallistuneita Itä-Timorin armeijaa ja poliisia koulutetaan uudelleen.
Varsinkin kansalaisjärjestöissä arvellaan, ettei vuosi 2012 riitä siihen, että poliisi ja sotilaat olisivat omaksuneet oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteet. YK-poliisien ohelle järjestöt toivovat kansainvälistä panostusta siviilikriisinhallintaan ja kansankoulutukseen.
uutiskirje 