Merioikeuden päätöksestä toivoa Länsi-Afrikan kalastajille

Kalastajien saaliit ovat kutistuneet Länsi-Afrikassa, kun ulkomaiset suurtroolarit ovat käyneet kahmimassa kalat. Kansainvälinen merioikeus haluaa korjata tilanteen.

Nuorena Senegalista Gambiaan muuttanut Buba Badjie, 38, on viettänyt 12 tuntia pyynnissä merellä 20 kilometrin päässä Bakausta.

– Saalis ei riitä kuin kattamaan kulut, hän sanoo palatessaan rantaan aamuviideltä.

– Kalastus on aina onnenkauppaa, mutta nykyisin tulee enemmän häviöitä kuin voittoja. Hiljattain menin 50 kilometrin päähän enkä silti saanut saalista, Badjie valittaa.

Hän syyttää tilanteesta oikuttelevaa säätä ja lähivesillä liikkuvia valtavia kaupallisia troolareita.

– Ne uhkaavat henkeämme ja tuhoavat verkkomme.

Muutos on ilmassa

Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen historialliseksi luonnehdittu päätös velvoittaa nyt valtiot varmistamaan, että niiden lipun alla seilaavat kalastusalukset noudattavat kestävän pyynnin sääntöjä Länsi-Afrikassa.

Valtioiden – ja sama koskee Euroopan unionia – on varmistettava, etteivät niiden alukset osallistu laittomaan, ilmoittamattomaan tai sääntelemättömään kalastukseen Länsi-Afrikan kalastuskomission alueella.

Jopa 37 prosenttia kalansaaliista pyydetään luvatta alueella, joka kattaa Gambian, Guinea-Bissaun, Kap Verden, Mauritanian, Senegalin ja Sierra Leonen vedet.

Maailman luonnon säätiön (WWF) meriohjelman johtaja John Tanzer kiittää oikeuden päätöstä.

– Taistelua laitonta pyyntiä vastaan ei tarvitse enää käydä yksittäisiä aluksia vastaan.

Pitkä prosessi

Merioikeustuomioistuimen kantaa on odotettu vuodesta 1993, jolloin Länsi-Afrikan kalastuskomissio totesi luvattoman pyynnin kasvaneen hälyttäviin mittoihin. Siitä arvioitiin koituvan alueen taloudelle yli 450 miljoonan euron tappiot vuosittain.

Greenpeace ja muut ympäristöjärjestöt ovat tuominneet alueen ryöstökalastuksen ja siinä käytetyt ”hirviötroolarit”.

Järjestö suomii EU:ta ja sen jäsenmaita, että ne ovat vuosikymmenten ajan antaneet teollisten kalastuslaivastojensa paisua kestämättömiin mittoihin. EU-komissio arvioi 2008, että pyynti ylitti paikoin kalakantojen uusiutumiskyvyn.

Epävirallisten lähteiden mukaan Gambian vesillä oli huhtikuun puolivälissä 47 teollista kalastusalusta, joista 35 kuului ulkomaalaisille.

Pulaa kalasta

Gambialainen veteraanikalastaja Ousman Bojang, 80, on nähnyt muutoksen.

– Vetemme on ylikalastettu, hän suree.

Bojang oppi nuorena kalastajan ammatin isältään, mutta ryhtyi kuitenkin poliisiksi. Eläkkeelle jäätyään hän palasi kalastuksen pariin.

– Kalastus kohensi toimeentuloani. Poliisina ollessani minulla ei ollut varaa rakentaa taloa, mutta myöhemmin se onnistui. Olen myös saanut kaikki 25 lastani kouluun, hän sanoo.

– Opetin taitoni heille, ja kaikki kymmenen poikaani kalastavat. Osa tytöistäkin osaa sitoa koukut ja korjata verkon.