Hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) ajama viiden prosentin tuottavuushyppy on mahdoton.
– Se on höttöä, toteaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto.
Sipilä kysyi tuottavuushypystä hallitusneuvotteluissa yhteiskuntasopimustaan varten.
Sipilä halusi työmarkkina- ja etujärjestöiltä esityksiä siitä, millä keinoilla saataisiin aikaan noin viiden prosentin tuottavuushyppy suomalaisen työn, julkisen sektorin ja kilpailukyvyn parantamiseksi.
Lehdon mielestä Sipilän viiden prosentin tuottavuushypystä ei monen muun maan tiedotusvälineissä puhuttaisi vakavasti.
– Ehdotus ammuttaisiin heti alas.
Kansantaloutta ei voi laittaa hyppäämään.
– Tuottavuuden nosto koko kansantalouden tasolla on pitkä ja vaivalloinen prosessi, Lehto toteaa.
Työajan pidentäminen toisi työttömiä
Osana tuottavuushyppyä tuli esille työntekijän työajan pidennys. Se nostaisi työaikaa vuodessa sadalla tunnilla. Viikkotyömäärä lisääntyisi noin 2,5 tunnilla.
Sipilä on kiistänyt ehdottaneensa asiaa. Hänen mukaansa ehdotus on tullut työnantajapuolelta.
Vasemmistoliiton kansanedustajan Jari Myllykosken mukaan ehdotus johtaisi siihen, että nykyisin tehtävään työmäärään tarvittaisiin 115 000 työntekijää vähemmän.
Lehto on yhtä pessimistinen. Hänen mielestään ei kannata haaskata aikaan sen yksityiskohtaiseen selvittämiseen, kuinka paljon työttömiä tulisi.
– Tämä vastaus on liian ilmeinen. Työttömiä tulisi todennäköisesti aika paljon.
Työajan lisääminen yhdessä yrityksessä aiheuttaisi työttömyyttä toisaalla. Se olisi pois niiltä, jotka ovat työttömänä tai saavat mielestään tehdä liian vähän töitä.
Lehto miettii lisäksi, että uusi järjestelmä voisi tarkoittaa julkisen sektorin työajan pidentämistä, eläketason alentamista, vuorotteluvapaan poistamista, sairauspäivärahojen pienentämistä tai lomien lyhentämistä.
Valtio ei ole yritys
Lehdon mukaan työtuntien lisäämisen perusongelma on, että kansantalouden ajatellaan olevan yritys. Eli sen talouden pitäisi olla koko ajan tasapainossa.
Lehdon mukaan yritys voi hoitaa omaa syklistä kysyntävajettaan lähinnä vain hinnoittelulla ja parantamalla tuotteen laatua. Valtion keinovalikoima on laajempi.
– Kansantalouden kasvun kysyntärajoitteisiin voi vaikuttaa monella tavalla, esimerkiksi piristämällä kotimaista kysyntää meno- ja veropolitiikalla.
Työajan lisäys ei lisäisi työntekijän tehokkuutta.
– Sehän vähenee tehtyä työtuntia kohden, kun työmäärää lisätään, sanoo Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) lakimies Anu-Tuija Lehto.
Työnantajapuolelta on ehdotettu pekkasvapaiden poistamista, jotta tunteja saataisiin lisää. Anu-Tuija Lehdon mukaan se ei onnistu.
– Moni ei käytännössä saa nytkään pekkasia. Vaikka pekkaset työehtosopimuksen mukaan kuuluisivat työntekijälle, työnantaja ei niitä anna. Työntekijän pitää niitä vaatia, jos haluaa ne saada.
Anu-Tuija Lehto kertoo, että tämä ehdotus on yksi pitkässä ketjussa.
– Aina tulee uusia vaatimuksia lisää ja lisää. Aina vaan vedotaan ulkoisiin seikkoihin, eikä sisältöön. Aiemmatkaan työnantajille annetut helpotukset eivät ole lisänneet kasvua tai työpaikkoja. Työnantajat eivät osallistu itse lainkaan talkoisiin.
Lisää tehokkuutta yrityksiin
Anu-Tuija Lehdon mukaan työnantajalla olisi monia parempia keinoja lisätä tuottavuutta kuin työtuntien lisääminen.
– Esimerkiksi osaamisen, markkinoinnin ja innovaatioiden kehittäminen.
Eero Lehdon mielestä Suomen talouden kannalta tärkeintä on julkisten leikkausten välttäminen.
– Julkisia kokonaismenoja ei saa leikata siinä määrin, että niiden kokonaismäärä supistuu.
lehti 