Vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen vertaa EU-komission Suomelle lähettämä varoitusta budjettialijäämästä vuoden 1961 noottikriisiin.
Tuolloin Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin, jossa YYA-sopimukseen vedoten esitettiin maiden välistä ”konsultaatiota”.
– Nootti lähetettiin presidentinvaalien alla ja yleisesti onkin epäilty, että Kekkonen myötävaikutti noottiin tai jopa tilasi nootin Neuvostoliitosta varmistaakseen uudelleenvalintansa. Nootti tekikin tehtävänsä, Sarkkinen totesiUuden Suomen Puheenvuorossa torstaina.
– Näytelmä varmisti, että Neuvostoliitto ja Kekkonen kabinetteineen saivat haluamansa jatkokauden.
Hänestä tapauksella on yhtäläisyyksiä nyt saatuun varoitukseen.
– EU-komission lähettämä ”nootti” sattuu sopivasti hallitusneuvotteluiden yhteyteen ja sitä käytetään julkisessa keskustelussa vahvistavana perusteena julkisen talouden ja palveluiden leikkauksille, hän kirjoittaa ja arvioi, että nyt tarvitaan ulkoisia pakkoja leikkausten välttämättömyyden perusteluun.
– Nyt käytetään EU:n keksimiä raja-arvoja ulkoisena pakkona ja vahvistavana perusteena leikata julkista taloutta. Ulkoisten toimijoiden nooteilla perustellaan sisäpoliittisia valintoja, joten muistuma noottikriisiin lienee siinä mielessä perusteltu, vaikka tottakai kysymys ja olosuhteet ovat erit.
Hän toteaa myös joidenkin noottien saavan enemmän painoarvoa kuin toisten.
– Enpä ole kuullut, että hallitusneuvottelijat vetoaisivat Euroopan neuvoston lähettämään huomautukseen Suomen liian alhaisesta perusturvan tasosta.
Sarkkinen pitää EU:n budjettisääntöjen ongelmana sitä, että tiukasti tulkittuna ne estävät järkevän suhdannepolitiikan tekemisen.
– Alhaisen korkotason ja kysyntä- ja investointitaantuman olosuhteissa olisi järkevää tehdä elvyttävää talouspolitiikkaa, jolla saataisiin liikkeelle kasvua ja ihmiselle työtä. EU:n sääntöjen orjallinen noudattaminen ja tulkinta kuitenkin voi estää järkevän suhdannepolitiikan tekemisen, Sarkkinen toteaa.
lehti 