Tuloerot ovat Suomessa edelleen EU:n keskitasoa pienemmät, vaikka ne kasvoivat kansainvälisesti verraten nopeasti 1990-luvun lopulla, kertoo Tilastokeskus. Keskimäärin EU:ssa joka neljäs kansalainen elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläviä on 16 prosenttia väestöstä.
Tiedot ilmenevät EU:n tulo- ja elinolotilastosta, jossa Suomen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tulonjakotilaston aineistoon.
Pienimmät suhteelliset tuloerot Euroopassa vuonna 2012 olivat Norjassa ja Islannissa ja suurimmat Bulgariassa ja Latviassa. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä bulgarialaisista oli 48 prosenttia, islantilaisista 13 prosenttia. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläviä ovat pienituloiset, aineellista puutetta kokevat tai vajaatyöllisessä taloudessa asuvat henkilöt.
Köyhyydessä eläviä 123 miljoonaa
123 miljoonaa Euroopan unionin maiden kansalaista eli köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla vuonna 2012.
Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli noin 854 000 henkilöä Suomen osuus oli 28 EU-maasta kolmanneksi pienin.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä oli Suomessa suurin vuonna 2010, 949 000 henkilöä ja 17,9 prosenttia väestöstä. Suomesta tiedetään jo myös vuoden 2013 kasvussa olleet luvut: 927 000 henkilöä.
Ero on viisinkertainen
Väestön suurituloisimman kymmenesosan keskitulot olivat Suomessa 5,2-kertaiset pienituloisimpaan kymmenesosaan verrattuna, kun suurten tuloerojen maissa ne olivat yli kymmenkertaiset. Yleisin tuloeromittari eli Gini-indeksi oli Suomessa 25,4, kun EU-maiden keskiarvo oli 30,5. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat tuloerot.
Pienituloisiin kotitalouksiin kuului vajaat 17 prosenttia EU:n jäsenmaiden väestöstä vuonna 2012. Suomen pienituloisuusaste oli tuolloin EU-maista kolmanneksi matalin, 11,7 prosenttia. Kreikassa, Romaniassa, Bulgariassa, Liettuassa ja Espanjassa yli viidennes väestöstä oli pienituloisia.
Suuri muutos 1990-luvulla
Tuloerot kaventuivat Suomessa 1960-luvun puolivälistä 1980-luvulle. Muutokset olivat tämän jälkeen pieniä, kunnes tuloerot kasvoivat muutamassa vuodessa 1990-luvun loppupuolella lähelle nykytasoa. OECD-maista vain Ruotsissa kasvu oli Suomea nopeampaa. Tuloerot ovat Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kuitenkin edelleen OECD-maiden alhaisimpia.
Tuloerot kasvoivat sen jälkeen hieman vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen ne ovat lievästi kaventuneet.
Vuonna 2013 Gini-kerroin oli noin viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 1994, kun käytetään kansainvälisesti vertailukelpoista tulokäsitettä, joka ei sisällä veronalaisia myyntivoittoja.
Suomessa tuloerojen kasvun taustalla 1990-luvun lopussa oli vuosikymmenen alun syvä lama ja sitä seurannut nousukausi.
lehti 