Mitä voi tehdä, jos havaitsee läheisessä ihmisessä tai kaverissa merkkejä ongelmapelaamisesta tai päihderiippuvaisuudesta?
Aikuistyön suunnittelija Timo Glad Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä suosittelee kahvipöytäkeskustelua eli huolipuhetta.
– Huolen toisesta ihmisestä voi aina osoittaa. Se on vähintä mitä toiselle voi tehdä, ja suoraan sanomista ihminen oikeastaan kaipaa.
– Uskalla sanoa toiselle suoraan, että minun mielestäni sinun pelaamisesi tai alkoholinkäyttösi ei ole lapasessa.
Glad myöntää, että tämä ei ole helppoa.
– Pelkäämme loukkaavamme toista, jos sanomme, mitä ajattelemme.
On myös niin, että jos huolta on osoittanut läheiselleen samalla tavalla 15 vuotta, tämä kokee sen nalkuttamiseksi, vaikka tarkoitus olisi hyvä.
– Jos koette, että voitte auttaa, miettikää, voiko huolen sanoittaa jotenkin toisin. Sekin on muistettava, että kaikkia ei voi auttaa eikä kaikkia pelastaa. Mutta silti kannattaa huolta toisesta kantaa.
Päihde- ja peliriippuvaisuuksista puhuminen koetaan yleensäkin vaikeaksi.
– Haaste on se, että tämä ei ole sellaista iloa tuottavaa asiaa.
Puoli miljoonaa
riskipelaajaa
Nyt kuitenkin puhutaan. Timo Glad vieraili tällä viikolla Porissa pidetyillä Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivillä kertomassa keinoista päihteiden ja rahapelaamisen hallintaan otsikolla Arkista elämänhallintaa.
Noin 80 prosenttia suomalaisista on vuoden aikana pelannut rahapelejä. Lukema on suuri, mutta moni ei tule edes ajatelleeksi, että lottokin on rahapeli.
– Kun olen tehnyt kyselytutkimusta pelaamisesta, niin useimmat ihmiset vastaavat nopeasti, että hei, minulle se ei ole ongelma. Vaikka en minä sitä ole edes kysynyt, Glad sanoo.
Suurimmalle osalle pelaaminen ei toki ongelma olekaan. Varsinaisten ongelmapelaajien lisäksi meillä on kuitenkin suuri joukko riskipelaajia, joista pääosa pärjää, mutta osasta tulee ongelmapelaajia.
Riskiryhmästä ei Gladin mukaan ole tarkempaa tutkittua tietoa, mutta siihen on arvioitu kuuluvan jopa vajaat puoli miljoonaa suomalaista.
– Yli 65-vuotiaat pelaavat vähiten, mutta se on kasvava ryhmä joka lisää koko ajan pelaamista. Suuntaus on linjassa ikäihmisten päihteiden käytön kanssa, joka sekin on lisääntymässä, Glad totesi.
Koukuttavat
kolikkopelit
Ikäihmisten peliongelman peruskuva on rahojaan kolikkoautomaattiin syytävä vanhus, ja tämä kuva on Gladin mukaan usein totta.
– Kolikkoautomaatit ovat rahapeleistä kaikkein koukuttavimpia. Tämän marketpelaamisen tekee ongelmalliseksi se, että vähävaraiset ihmiset pelaavat ne rahat, joita tarvitsisivat ruokaan, lääkkeisiin tai muuhun elämiseen.
Timo Gladin mukaan on tärkeää pyrkiä auttamaan ja tukemaan ihmisiä ennen kuin asiat menevät todella huonosti.
– Hyvä puoli on se, että ihmisellä useimmiten on voimavaroja tehdä muutos elämäänsä, jos tukea tulee.
Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivien tilaisuudessa joensuulainen Vilho Korhonen, 74, kertoi käyneensä monet riippuvuudet läpi ja päässeensä niistä eroon.
– Mutta en olisi selvinnyt, jos en olisi löytänyt kavereita, joille kertoa omasta puutteellisuudestani, Korhonen totesi.
– Ainut tapa on minulle ollut se, että olen pystynyt kertomaan sisimmästäni semmoisia asioita, jotka ovat painaneet lapsesta lähtien. En hyväksynyt itseäni sellaisena kuin olin, oli vääriä unelmia. Suurimpia virheitä on tulla riippuvaiseksi toisten ihmisten mielipiteistä, riippuvaiseksi lapsistaan tai vanhemmistaan. Monin tavoin riippuvaisella ihmisellä jää oma elämä elämättä.
Ehyt ry pitää yhteistyössä Helsingin diakonissalaitoksen kanssa ympärivuorokautista päihdeneuvontapalvelua puhelinnumerossa 0800 900 45.
lehti 