Kehitysjärjestöissä tehty vapaaehtoistyö vastaa Kepan selvityksen mukaan noin viittäkymmentä henkilötyövuotta.
Lisäksi järjestöt keräävät yksityisiltä henkilöiltä vuosittain noin 90 miljoonaa euroa lahjoituksia. Kansalaisjärjestöt eivät kuitenkaan pysty paikkaamaan kehitysrahoituksen leikkauksia lahjoitusvaroin, ja varainhankintaa tehdään jo nyt välillä järjestöjen toimintakyvyn äärirajoilla.
Selvitys osoittaa, että järjestöjen tukeminen on kehitysyhteistyössä tehokasta, sillä annettu rahallinen tuki lähes kaksinkertaistuu matkalla kehitysmaahan. Järjestöt saivat viime vuonna tukea noin 110 miljoonaa euroa, mutta ne kanavoivat kehitysyhteistyöhön yli 200 miljoonaa euroa.
– Tämä osoittaa, että investoiminen järjestöihin kannattaa: yksi euro julkista tukea järjestöille tuo melkein kaksi euroa kehitysyhteistyöhön, sanoo Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula.
Painopiste lahjoituksiin?
Perussuomalaiset on ehdottanut, että kehitysapu toteutettaisiin jatkossa suurelta osin lahjoituksia keräämällä. Uudessa hallitusohjelmassa kehitysyhteistyömäärärahoihin esitetään peräti 43 prosentin leikkausta.
Leikkaus on astumassa voimaan jo vuodenvaihteessa, mikä järjestöjen mukaan vaarantaa Suomen tekemän pitkäjänteisen ja vaikuttavan työn tulokset.
– Järjestörahoituksen painopisteen siirtyessä yhä enemmän lahjoituksiin, se lisää väistämättä kilpailua. Tällöin huomio siirtyy kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta mahdollisimman tehokkaaseen varainhankintaan ja työ vaarantuu sellaisten aiheiden parissa, jotka eivät ole lahjoittajien suosiossa. Tilanne vaikeuttaa myös niiden pienten järjestöjen työtä, joilla ei ole varaa kalliisiin mainoskampanjoihin, Hannula jatkaa.
Esimerkin voima
Järjestöt panevat suuria odotuksia yritysyhteistyöhön, jota myös tuore hallitus on hallitusohjelmassaan painottanut. Koska vakiintuneita käytäntöjä yritysten kanssa tehtävään työhön on vain harvoilla järjestöillä, toteutustavat ovat vielä hakusessa.
Järjestöjen ja yritysten välisen yhteistyön haasteena on löytää toimintamuotoja, joissa arvopohja, kestävän kehityksen periaatteet ja voitontavoittelu yhdistyvät. Toistaiseksi yritysten rooli järjestöjen varainhankinnan tuloista on vielä vaatimaton, vain noin kolme prosenttia.
– Järjestöissä tehdään vapaaehtoistyötä jo nyt valtavasti, ja sen määrää on vaikea lisätä, jos järjestöjen toimintaedellytykset heikkenevät. Monet järjestöt ovat huolissaan kansalaisten auttamishalusta tulevaisuudessa. Kun valtio vähentää omaa tukeaan kehitysyhteistyölle, se ohjaa samalla esimerkillään. Ei olekaan todennäköistä, että kansalaisten auttamishalu kasvaisi samalla, kun julkiset panostukset vähenevät, toteaa Hannula.
lehti 