ETK:n johtaja: Suomi rahastoi eläkkeensä
Verorahoitteiset eläkejärjestelmät ovat Eläketurvakeskuksen johtajan Mikko Kauton mukaan olleet kritiikin kohteina muualla Euroopassa. Tilalle on ehdotettu etukäteisrahastointiin perustuvia lisäeläkejärjestelyjä ja omaehtoista eläkesäästämistä.
Kautto muistutti Eläketurvakeskuksen tilaisuudessa viime viikolla, että eläketurvaa uudistetaan koko Euroopassa.
– Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa työeläkeuudistuksessa ei ole kyse vastuun siirtämisestä lakisääteisestä eläketurvasta omaehtoiseen varautumiseen. Meillä työeläketurva sisältää jo lähtökohtaisesti vahvan oikeuden ansaittuun eläkkeeseen ja rahastointia.
Laskelmissa eläkemeno nousee ja eläkkeen taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia.
Suomen järjestelmä kestää
Muualla Euroopassa huoltosuhteen heikkenemisen pelätään romuttavan eläkejärjestelmät. Suomessa työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys on Kauton mukaan parantunut merkittävästi vuodesta 1990.
– Meillä työeläkemaksu on mahdollista pitää vuoden 2017 uudistuksella vakaalla tasolla huoltosuhteen heikkenemisen jatkumisesta huolimatta.
Työeläkeuudistuksissa on yleensä useita tavoitteita. Suomen vuoden 2017 uudistuksessa tavoitellaan erityisesti vanhuseläkkeelle siirtymisen myöhentymistä.
Eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden parantaminen on mahdollista ilman että eläketurvan taso merkittävästi heikkenee. Eläketason ei tarvitse heikentyä, jos työura pitenee eliniän pidentymisen myötä.
Eläketurvan uudistus on vaikea rasti
Kauton mukaan eläkeuudistuksissa tarvitaan huolellista valmistelua ja aikaa. Nopea uudistus ei välttämättä osoittaudu pitkäikäiseksi.
– Eläketurvaa on yleensä vaikeampi uudistaa kuin muuta sosiaaliturvaa. Siinä on kyse usean intressin ja näkökulman samanaikaisesta hallitsemisesta ja kompromisseista.
Suomen vuoden 2005 eläkeuudistusta pidettiin Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan mukaan aluksi melko onnistuneena, koska eläkkeelle siirtymisen alkoi myöhentyä tavoitteiden mukaisesti.
Elinajan piteneminen on kuitenkin jatkunut odotettua nopeampana ja ennusteet ovat muuttuneet. Laskelmissa eläkemeno nousee ja eläkkeen taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, Rantala kertoo.
Nykyinen hallitus esittää kolmikannassa vuonna 2014 sovittua uudistusta, jossa eläkeikä nousisi asteittain. Vanhuuseläkeikää nostetaan vuodesta 2017 alkaen kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Uudet ikärajat koskevat vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneitä.
Hallituksen esitys eläkeuudistuksesta tulee eduskuntaan alkusyksystä.
uutiskirje 
