Iirin kieli ei suostunut kuolemaan

Baile Átha Cliath on iirinkielinen nimi kaupungille, jonka useimmat tuntevat Dublinina. Iiri on Irlannin tasavallan ensimmäinen virallinen kieli, ja iirinkielinen teksti on kaikissa virallisissa teksteissä englanninkielisen yläpuolella.

Käytännössä iiri on kuitenkin kakkoskieli. Näin on ollut jo kauan. Irlantia hallinnut Englanti piti saaren omaa kieltä uhkana vallalleen ja sorti iiriä 1600-luvulta lähtien.

Vuosien 1845–1852 suuri nälänhätä vei jopa neljäsosan Irlannin väestöstä hautaan tai siirtolaisiksi. Irlannin saarella on nykyäänkin vähemmän asukkaita kuin ennen nälänhätää. Samalla englannista tuli enemmistökieli.

Heikoimmillaan iiri oli satakunta vuotta sitten. Sen jälkeen kieltä on Irlannin tasavallassa elvytetty.

– Nyt on enemmän iiriä osaavia ihmisiä kuin kertaakaan sitten suuren nälänhädän, sanoo iirin kielen instituutin eli Foras na Gaeilgen apulaisjohtaja Seán Ó Coinn.

Ó Coinnin mukaan 20 prosenttia väestöstä pystyi puhumaan iiriä 1920-luvulla, nyt luku on yli 40 prosenttia.

Iiriä osaavista suurin osa ei kuitenkaan käytä sitä kotikielenään. Irlannin tasavallan 4,6 miljoonasta asukkaasta alle satatuhatta käyttää kieltä päivittäin muuten kuin koulussa.

Suurin osa iiriä äidinkielenään puhuvista asuu niin sanotulla Gaeltacht-alueella Länsi-Irlannissa. Sielläkin iirinkielisten keskittymät ovat pistemäisiä.

Asennemuutos Pohjois-Irlannissa

Britanniaan kuuluvassa Pohjois-Irlannissa iirin osaaminen on vähäisempää. Äidinkielisiä puhujia on 1,8 miljoonasta asukkaasta muutamia tuhansia.

Yksi osa Pohjois-Irlannin levottomuuksien lopettamiseen tähdänneestä vuoden 1998 Pitkänperjantain sopimuksesta oli iirin aseman parantaminen.

Myös Foras na Gaeilge on tulosta tuosta sopimuksesta. Sillä on virallinen asema sekä Pohjois-Irlannissa että Irlannin tasavallassa, ja se on korvannut aiemmin pelkästään tasavallan puolella toimineet viralliset elimet.

Seán Ó Coinnin mukaan erityisesti asenteissa on tapahtunut suuri muutos Pohjois-Irlannissa.

– Nyt 45 prosenttia pohjoisirlantilaisista suhtautuu myönteisesti tai erittäin myönteisesti iiriin, kun vuonna 2001 näin teki vain 29 prosenttia. Vastaavasti kielteisesti tai erittäin kielteisesti suhtautuvien määrä on pudonnut 23 prosentista 14 prosenttiin.

– Kyse ei ole pelkästään nationalistisesta tai katolisesta väestöstä, vaan asenteet ovat pehmentyneet myös unionistisilla alueilla.

Iiriä osaavien määrä on kasvanut Pohjois-Irlannissa.

– Todellista lukua on vaikea tietää, koska kyseessä on hyvin emotionaalinen asia. Emme tiedä, moniko niistä, jotka sanovat osaavansa iiriä, todella osaa sitä.

Pakollinen aine kouluissa, mutta…

Iiri on Irlannin tasavallassa pakollinen oppiaine kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa alaluokilta oppivelvollisuusiän päättymiseen eli 14 ikävuoteen saakka.

Tasavallassa on kuitenkin valitettu, että moni ei koulun päättäessään tosiasiassa osaa iiriä. Ó Coinn vahvistaa, että tämä pitää jossain määrin paikkansa.

– Irlanti ei todellisuudessa ole kaksikielinen yhteisö, puhumattakaan että sen väestö olisi kaksikielinen.

Ó Coinn sanoo, että osittain syynä ovat edellisten sukupolvien asenteet. Irlanti oli siirtomaan asemassa Englannin vallan aikana, ja iiriä pidettiin vähempiarvoisena.

Toinen tekijä on Ó Coinnin mukaan opettajien pätevyys, vaikka kaikkien ala-asteen opettajien onkin läpäistävä kielitesti.

Lisäksi vaikuttaa se, että monin paikoin ei ole paljon tilaisuuksia käyttää iiriä koulun ulkopuolella.

– Oppivelvollisuusaika voi mennä niin, että iiriä on opetettu aivan kuin vierasta kieltä jossain muussa Euroopan maassa. Englannin kielelle altistuu eri tavalla kaikkialla.

Ó Coinnin mukaan yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin edistää ympäristöä, jossa nuoret voivat harjoittaa koulussa oppimaansa taitoa.

Kriisi kytee Gaeltachtissa

Ó Coinn sanoo, että Gaeltacht-alueella iiri on suorastaan kriisissä. Alakouluissa on enää alle tuhat lasta, jotka tulevat iirinkielisistä perheistä.

– Nyt näyttää myös hallitus ymmärtäneen kriisin. Se on tänä keväänä julkaissut suunnitelman, jossa koulut, yhteisöt ja perheet pyritään saamaan mukaan iirin alamäen pysäyttämiseen Gaeltachtin nuorten keskuudessa.

– Tämä on luultavasti viimeinen mahdollisuus pelastaa Gaeltacht-yhteisöt.

Sen sijaan Gaeltachtin ulkopuolella kiinnostus iiriä kohtaan on kasvussa. Kieli on saanut uusia kaupunkilaisia puhujia erityisesti Dublinissa. Ihmiset etsivät juuriaan iirinkielisestä kulttuurista ja musiikista tai vaikkapa kesäisillä kielileireillä.

Yhä useammat ihmiset laittavat lapsensa kokonaan iirinkieliseen kouluun. Ilmiötä on usein sanottu keskiluokkaiseksi, mutta Ó Coinnin mukaan se ei ole pelkästään sitä.

– Iirinkielisten koulujen suosio on kasvanut myös Dublinin vähemmän vaurailla alueilla. Vanhemmat näkevät niissä mahdollisuuden köyhyyden kehän murtamiseen, koska niiden taso on keskimääräistä korkeampi ja yhteisöllisyys sekä vanhempien osallistuminen on korkeampaa.

Irlannin tasavallassa on nyt Gaeltachtin ulkopuolella 40 000 lasta yli 200:ssa iirinkielisessä koulussa. Pohjois-Irlannissakin on jo 8 000 lasta iirinkielisissä ala- ja esikouluissa.

Virkamiesten pätevyysvaatimuksiin iirin kielen taito ei kuulu tasavallassakaan, toisin kuin vuoteen 1974 asti.

Kahden hallinnon alaisuudessa

Foras na Gaeilge saa 75 prosenttia rahoituksestaan tasavallan budjetista ja 25 prosenttia Pohjois-Irlannin budjetista. Se toimii kahden lainsäädännön alaisuudessa, mikä on Ó Coinnin mukaan usein monimutkaista.

– Toisaalta iirin aseman turvana on nyt rajat ylittävä kansainvälinen sopimus, Pitkänperjantain sopimus.

Finanssikriisi on koetellut eri tahdissa pohjoista ja etelää.

– Vuodesta 2008 lähtien tasavallan hallitus on leikannut paljon kaikilta hallinnonaloilta, hyvin paljon myös iirin kieleen liittyviltä momenteilta. Pohjois-Irlannissa ei ollut tarvetta samanlaisiin supistuksiin. Nyt tasavalta on elpymässä, kun taas Pohjois-Irlannin aluehallinnolla on paineita supistaa menoja.

Foras na Gaeilge tekee yhteistyötä muita kelttiläisiä kieliä edistävien elinten kanssa, erityisesti lähisukukielen Skotlannin gaelin kanssa. Instituutilla on työsarkaa myös muualla maailmassa, koska irlantilaissiirtolaisten jälkeläisten kiinnostus iiriä kohtaan on kasvanut muun muassa Yhdysvalloissa.

Iiri sai eurooppalaisen tunnustuksen vuonna 2007, kun se hyväksyttiin yhdeksi EU:n virallisista kielistä.

Gaeltacht-aluetta koskevaa huolta lukuun ottamatta Ó Coinn näkee iirin tulevaisuuden valoisana.

Irlannin tasavalta laati 20 vuoden strategian iirin elvyttämiseksi vuosille 2010–2030. Se tosin jäi alkuvuosina taloustaantuman jalkoihin.

– Kielen elvyttäminen on hyvin pitkä prosessi, sanoo Seán Ó Coinn.