SAK:n tasa-arvotavoitteet nytkähtivät eteenpäin kevään liittokokouskierroksen seurauksena. Ensi kertaa keskusjärjestön historiassa sen hallituksen jäsenistä 40 prosenttia on naisia.
– SAK:n tasa-arvovastaavana asiasta voi olla iloinen, sanoo erikoistutkija Tapio Bergholm.
Hän on myös tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsen.
Tämä osoittaa, ettei SAK ole suinkaan paikoilleen jämähtänyt äijien keskusjärjestö.
Naisten osuus SAK:n hallituksessa nousi, kun Teollisuusalojen ammattiliiton TEAMin puheenjohtajaksi nousi Heli Puura eläkkeelle siirtyvän Timo Vallitun tilalle. Samaan aikaan myös Palvelualojen ammattiliiton PAMin hallitusedustus SAK:ssa vaihtui, kun Niina Koivuniemi valittiin Kaarlo Julkusen seuraajaksi.
SAK asetti vuoden 2006 edustajakokouksessaan tavoitteen tasa-arvoisesta vallanjaosta keskusjärjestössä vuoteen 2016 mennessä. Päätöksen mukaan käyttöön otetaan sukupuolikiintiöt, jos asia ei muuten luonnistu.
Nyt kiintiöihin ei tarvitse mennä, koska tasa-arvotavoitteisiin on edetty luonnollisen kehityksen kautta.
Bergholmin mukaan tasa-arvon edistyminen SAK:ssa voi toimia osviittana myös palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistymishankkeessa.
Palkkatasa-arvo tärkeintä
SAK voi Bergholmin mukaan puhua vakuuttavammin tasa-arvon ja esimerkiksi sukupuolikiintiöiden puolesta, kun oma tontti on kunnossa. Kaikki palkansaajakeskusjärjestöt ovat pörssiyhtiöiden hallintojen tasa-arvoistamisen kannalla, vaikka sukupuolikiintiöillä.
Bergholmin mukaan kiintiöt ovat SAK:lle yksi tapa edistää tasa-arvoa työelämässä, mutta eivät tärkein.
– Kärkitavoitteina ovat alimpien palkkojen nostaminen sekä naisten ja miesten palkkaerojen kaventaminen.
Se edellyttää Bergholmin mukaan palkkaratkaisuja, joissa euromääräiset korotukset prosenttikorotusten sijaan suosivat matalia palkkoja.
SAK tasa-arvoisin
SAK:n hallituksen 20 jäsenestä naisia on kahdeksan, siis 40 prosenttia. Naisia SAK:n jäsenkunnasta on 46,1 prosenttia.
SAK:n johtoryhmässä on kolme miestä ja kaksi naista.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n hallituksessa tilanne on 17–9 miesten eduksi. Naisten osuus on 21,1 prosenttia.
Kaikkein heikoin tasa-arvotilanne on koulutettujen keskusjärjestössä Akavassa, mikäli mittarina pidetään hallitusedustusta. Keskusjärjestön 21 hallituksen jäsenen joukossa on vain kolme naista. Naisten osuus Akavan hallituksessa on 14,3 prosenttia.
Sekä STTK:n että Akavan jäsenkunnat ovat naisvaltaisia. STTK:ssa naisten osuus jäsenistä on 72 prosenttia ja Akavassa 53,5.
Häävi ei ole tilanne myöskään työnantajien EK:ssa. Sen 19:stä hallituksen jäsenestä naisia on neljä (21,1 prosenttia). EK:n työvaliokunnan kahdeksasta jäsenestä yksi on nainen.
Bergholm on tyytyväinen, että juuri ainoassa miesenemmistöisessä palkansaajakeskusjärjestössä tasa-arvotavoitteet ovat hallinnon tasolla edenneet parhaiten.
– Tämä osoittaa, ettei SAK ole suinkaan paikoilleen jämähtänyt äijien keskusjärjestö.
uutiskirje 
