Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma on rakennettu talousmyyttien varaan, väittää taloustutkija Christer Lindholm. Hänen mukaansa ohjelma on kevyempi versio vyönkiristyspolitiikasta, jota on sovellettu huonolla menestyksellä euroalueen kriisimaissa.
– Nähtäväksi jää, onnistuuko tämä politiikka paremmin meillä kuin kriisimaissa, joiden julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on itse asiassa kasvanut epäonnistuneen kriisinhallinnan seurauksena, Lindholm kirjoittaa SAK:n Hyvän työn blogissa.
Åbo Akademissa työskentelevän taloustutkijan mukaan hallitus ei piittaa kokonaiskysynnästä. Jokaista vapaata työpaikkaa kohti on lähes 10 työntekijää. Kyse onkin kysynnän riittämättömyydestä, mikä on Suomen talouden ylivoimaisesti suurin ongelma.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentäminen ei tarjoa taloustutkija Christer Lindholmin mukaan työttömille paluulippua työmarkkinoille vaan menolippua kurjuuteen ja köyhyyteen.
Tällaisessa tilanteessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentäminen ei tarjoa taloustutkijan mukaan työttömille paluulippua työmarkkinoille vaan menolippua kurjuuteen ja köyhyyteen.
Kansantalous rinnastetaan kotitalouteen
Lindholm listaa yhdeksi vyönkiristyspolitiikan taustalla olevaksi myytiksi sen, että julkista taloutta tulisi kohdella samalla tavalla kuin yksilön tai perheen yksityistä taloutta. Jos tulot eivät riitä menoihin, silloin on karsittava menoja.
Kielikuvaa julkisen ja kotitalouden samanlaisuudesta viljeli omana pääministerikautenaan ahkerasti Jyrki Katainen (kok.).
– Yksittäisen perheen vyönkiristys vaikuttaa vain ja ainoastaan kyseiseen perheeseen, kun taas julkisen sektorin säästötoimet vaikuttavat haitallisesti koko kansantalouteen kokonaiskysynnän kautta. Pahimmassa tapauksessa liian rajut julkisten menojen leikkaukset voivat kääntää talouskasvun pakkasen puolelle, Lindholm muistuttaa.
Hän on myös hallituksen kanssa eri mieltä siitä, että hyvätuloisiin kohdistetut veronkorotukset olisivat aina menoleikkauksia huonompi keino julkisen talouden tasapainottamiseen.
Sipilän hallitus päätti kuitenkin jo heti kättelyssä, ettei veroaste saa nousta hallituskauden aikana.
uutiskirje 
