Vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Semi tyrmää vaatimuksen työajan pidentämisestä yhteiskuntasopimuksessa.
Semi viittaa tilastoihin. EU:n kriisimaiden Espanjan, Italian, Portugalin ja Kreikan vuotuiset työtuntimäärät ovat huomattavasti suuremmat kuin Suomen.
EU-maista pienimmät tuntimäärät ovat Belgiassa, Ranskassa, Hollannissa, Sloveniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa.
Työn tuottavuutta on kehitettävä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Perinteisesti niin on saatu parhaat tulokset.
”Näistä luvuista voi tehdä selvän johtopäätöksen. Suomessa työajan tuottavuus on hyvällä ja kilpailukykyisellä tasolla”, varkautelainen kansanedustaja sanoo.
Semi muistuttaa, että työajan pidentäminen tietäisi palkan alennusta työntekijöille. Lisäksi 100 vuosityötunnin työajan pidennys lisäisi työttömyyttä 100 000 ihmisellä. Lisäksi ansiotyö kasaantuisi yhä harvemmille.
Perinteisesti parhaat tulokset
Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen kilpailukykyä viidellä prosentilla yksikkötyökustannuksia alentamalla sekä muutosturvaa parantamalla.
Semi toteaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) myöntäneen, että neuvottelujen lähtökohdat eivät ole tasapainossa.
”Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta ovat selkeästi vaikeampia palkansaajille kuin työnantajille, Semi vahvistaa.
Semin mukaan yhteiskuntasopimuksen on oltava tasapuolinen kaikille osapuolille ja parannettava aidosti kaikkien työelämää. Hallitusohjelman kirjaukset esimerkiksi koeajan pidentämisestä ja jopa vuoden mittaisen määräaikaisen työsuhteen sallimisesta ilman perustetta eivät paranna työn tuottavuutta.
”Työn tuottavuutta on kehitettävä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Perinteisesti niin on saatu parhaat tulokset.”
Semin mukaan hallituksen lisäsäästöillä uhkailu vaikeuttaa muutenkin vaikeita neuvotteluita. Hallitus on kertonut toteuttavansa 1,5 miljardin lisäsäästöt, jos toimivaa yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan.
Julkisen sektorin leikkaukset ristiriitaisia
Semin mielestä hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamisesta on kannatettava, mutta hallituksen julkista sektoria kurittavat leikkaukset ovat ristiriidassa tavoitteen kanssa.
Julkinen sektori on merkittävä naisten työllistäjä, sillä sen kaikista palkansaajista naisia on noin 70 prosenttia.
”Hallituksen pitää miettiä, miten sekä naisten että miesten työllisyysastetta nostetaan Suomessa”, Semi miettii.
Kansanedustajan mielestä nyt pitää pohtia, miten parannetaan vientiteollisuuden kilpailukykyä.
Rakennusalalla työskennellyt Semi huomauttaa liikenneyhteyksien parantamisen ja kunnossa pitämisen olevan tärkeää, sillä yli 90 prosenttia tavaraliikenteestä kulkee teitä pitkin.
”Lisäsatsauksia tarvitaan myös harmaan talouden karsintaan, jotta verot saadaan talteen. Lisäksi työn tuottavuuden kasvattamiselle on tärkeää, että esimerkiksi työsuhde- ja muutosturvaa parannetaan”, Semi toteaa.
uutiskirje 
