KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Jukka Mallinen: Kevät vai takatalvi?

Tartossa järjestettiin heinäkuun lopussa Suomalais-ugrilaisen nuorison maailmanliiton MAFUN:in kongressi.

Tartossa järjestettiin heinäkuun lopussa Suomalais-ugrilaisen nuorison maailmanliiton MAFUN:in kongressi. Kuva: Sampsa Holopainen

Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi Lahdessa kesäkuussa 2016 on vaarassa.

Jukka Mallinen
15.8.2015 15.00
Fediverse-instanssi:

Suomalais-ugrilaiset maailmankongressit saavat haukottelemaan – aina samat neuvostoajan marinoimat funktionäärit ja menneisyyden vangit suoltavat liturgiaa äidinkielestä ja tuohikulttuurista kiertäen kipeät ongelmat huolellisesti.

Niinpä yllätyinkin iloisesti Suomalais-ugrilaisen nuorison maailmanliiton MAFUN:in kongressissa Tartossa heinäkuun lopussa. 70 osanottajaa muun muassa Mari Elistä ja ”Nuoresta Karjalasta” edustivat virkeää nykynuorisoa läppäreineen, huppareineen ja lenkkareineen. Monet olivatkin opiskelleet Tartossa. Etninen vyö, kansallispuvun paita tai komilaisten tuohiset otsapannat signaloivat juurista. Keskustelu oli reipasta ja omien tasavaltojen lippuja heiluteltiin.

Aikoinaan kansallinen liike alkoi Unkarissa, Suomessa ja Virossa vierasmaalaisen hallinnon alla kielen ja kansankulttuurin tutkimuksena. Näin luotiin dignity ja identiteetti, joka monien vaiheiden kautta tuotti suvereenin valtion.

ILMOITUS
ILMOITUS

Nyt myös Venäjän suomalais-ugrilaisia vaadittiin kongressissa esittämään poliittis-sosiaalisia vaatimuksia:

”Tarvitaan poliittista identiteettiä ja taistelua.” Se merkitsee omia vallanelimiä – nythän Venäjän suomalais-ugrilainen kielellis-kulttuurinen työ on venäläisten armoilla. Mutta nuoret eivät tunne saavansa tukea poliittiselle nousulle omiensa taholta – jääkö kaikki Don Quijoten työksi?

Suomalais-ugrilaiset ovat tasa-arvoisia dialogin osanottajia globaalissa kulttuurissa. Tarvitaan kaupunkikulttuuria, sosiaalista mediaa ja popkulttuuria.

Netissä suomalais-ugrilaiset keskustelupaikat ovatkin nousussa, vaikka printti supistuu.

Sukukansojen nuoret edelläkävijät haastavat Venäjän tunnustamaan monikulttuurisuutensa ja juuriensa heterogeenisuuden. Muuten se ei nouse nykyaikaisten sivistysmaiden joukkoon.

Mutta onko suomalais-ugrilaisilla edessä kevät vai takatalvi? Venäjä haluaa säilyttää etniset väriläiskät, mutta vahtii ”separatismia” haukkana. Kaukasialaiset ja turkkilaiset kansat puolustavat identiteettiään tiukasti, mikseivät suomalais-ugrilaiset?

Venäjän suuri kertomus on heittelehtinyt laidasta laitaan idän ja lännen välillä. Nyt sen historiakertomus on sortunut tiukkaan lännenvastaisuuteen ja venäläisnationalismiin.

Presidentin kansallisuusasiain neuvoston luonnos ”Valtiollisen kansallisuuspolitiikan strategiaksi” nostaa maan keskiöön ”venäjänmaalaisten kansakunnan”, joka on syntynyt ”venäläisten kiinteyttävän roolin ansiosta”. Tämä konstruktio muistuttaa ”neuvostokansaa”, joka kiinteytyi kommunistisen puoleen ympärille – hyvällä tai pahalla.

Päätehtäväksi neuvosto julistaa ”suojella venäläistä kulttuuridominanttia, jonka kantajia kaikki Venäjän federaation kansat ovat”. Vähemmistöille luvataan ”etnokulttuurista kehitystä” eli niiden perinne alennetaan reservaatin turistishow’ksi. Kansalainen on siis kansanlaulua laulaessaan mordvalainen, mutta sosiaalisessa ja poliittisessa elämässä sulautunut venäläisiin.

Kongressissa vedottiin globaaliin alkuperäiskansojen liikkeeseen, joka vaatii omien maittensa ja luonnonvarojensa hallintaa. Vaadittiin julistusta: ”Me udmurtit olemme Udmurtian alkuperäiskansa”.

Venäjä on kuitenkin estänyt vähemmistöjensä osallistumisen YK:n alkuperäiskansojen kongressiin.

Railakas nuoriso voisi saada suomalais-ugrilaisten kansojen asian nousuun, jos se päästettäisiin vanhojen funktionäärien tilalle. Nyt on maailmankongressi Lahdessa kesäkuussa 2016 kuitenkin vaarassa.

Moskovalainen koordinaattori on jäädyttänyt järjestelyt sanellakseen kongressille Kremlin sotapropagandaa tukevia teemoja. Jos tämä toteutuu, virolaiset ja monet suomalaiset ja unkarilaiset järjestöt jäävät pois maailmankongressista. Tulossa on tynkäkokous?

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Cahuo Boya on Ecuadorin waorani-kansan naisten yhdistyksen puheenjohtaja. Hän edistää Ecuadorin Amazonin alkuperäiskansaan kuuluvien naisten taloudellista voimaantumista.

Pakkoavioliitoista yhteisöjohtajiksi – Naiset ovat ympäristöaktivismin etulinjassa Latinalaisessa Amerikassa

Lydia Hagodana mehiläispesänsä luona Tana-joen suistoalueella Keniassa.

Hunaja pelasti Kenian Tana-joen suiston plantaaseilta

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
03

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
04

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

 
05

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

04.07.2026

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

03.07.2026

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset