Tämän viestin lastentautien erikoislääkäri Heli Salmi haluaa kertoa suomalaisille. Hän on yksi paperittomille eli sairausvakuutuksen ulkopuolella oleville terveydenhuoltoa tarjoavan Global Clinicin vapaaehtoisista lääkäreistä.
Helsingissä, Turussa ja Oulussa toimiva Global Clinic tarjoaa vapaaehtoisvoimin sairaanhoitoa ja juridista neuvontaa potilaille, jotka eivät ole oikeutettuja julkiseen terveydenhoitoon. Klinikalla työskentelee lääkäreitä, hammaslääkäreitä, hoitajia, kätilöitä, lääketieteen opiskelijoita ja tulkkeja.
Salmi edustaa myös Lääkärin sosiaalinen vastuu -yhdistystä, joka ajaa monien terveydenhuollon tahojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa paperittomille oikeutta terveydenhuoltoon Suomessa. Viime keväänä hallituksen esitys asiasta kikkailtiin eduskunnassa kumoon.
Kiireellinen on kalliimpaa
Helsingissä klinikka ottaa potilaita vastaan yhtenä päivänä viikossa. Heitä on käynyt kaikkiaan muutama tuhat neljän vuoden aikana.
– Tapaamme hoitamattomia sairauksia ja potilaita, jotka ovat yrittäneet päästä hoitoon, mutta eivät ole päässeet, Salmi sanoo.
Hän pitää tilannetta inhimillisesti, ammatillisesti ja juridisesti kestämättömänä.
– Mikään asia ei muutu halvemmaksi terveydenhuollossa, kun odotellaan, että tapaus muuttuu kiireelliseksi.
Klinikalla työtä tekee vuorotellen joitakin kymmeniä vapaaehtoisia. Lääkkeitä maksetaan lahjoitustilillä.
– Käytössä on kuumemittari ja kuuden neliön koppi, klinikan tiedottaja Jemina Heinonen sanoo.
Viranomaisten opastamista
Heinonen vastaa joka viikko useaan sairaaloista tulevaan puheluun, jossa pyydetään järjestämään jatkohoito paperittomalle potilaalle.
– Kehotetaan järjestämään lääkitys ja vaikkapa kyynärsauvat. Mietin, että kummalla on paremmat resurssit järjestää hoito, meillä vai sairaalalla, Heinonen sanoo.
Osa klinikan resursseista menee viranomaisten opastamiseen.
– Eilen yhden kaupungin sosiaalitoimesta kysyttiin, että mihin ohjata paperittomat ihmiset. Kerromme, että ei mihinkään, palvelua ei ole olemassa.
Salmi ei usko virkamiesten olevan pahantahtoisia tapauksissa, jossa paperiton käännytetään julkisesta terveydenhuollosta.
– Laissa lukee, että näillä ihmisillä on oikeus vain kiireelliseen hoitoon, joka taas tulkitaan päivystyshoidoksi. Koska monet kiireelliset vaivat eivät ole päivystyksellisiä, päivystyksen luukulla ihminen on oikeassa, Salmi kertoo.
– Paperittomat eivät kuitenkaan pääse hoitoon mihinkään muuallekaan ja sitä luukulla istuva ihminen ei välttämättä edes tiedä.
Salmi arvioi, että jos laissa vaihdettaisiin sana kiireellinen sanaksi välttämätön, tilanne paranisi paperittomien osalta.
Peloista vähitellen asiaan
Salmi toteaa, että paperittomat eivät ole terveysturisteja, vaikka niin kuulee väitettävän.
– He ovat tottuneet siihen, että heidät torjutaan joka luukulla.
Hän tuhahtaa puheille miljoonien paperittomien ihmisten vyörystä, joka tulee junalla Pietarista.
– Pietarin paperittomat ovat voineet tulla Helsinkiin kaupungin päätettyä vuoden 2014 alusta hoitaa paperittomat muuta suomea laajemmin, mutta ei ole näkynyt, hän sanoo.
Salmi arvioi, että keskustelu perustuu pelkoon.
– Olen omassa työssäni päätöksenteon ammattilaisena oppinut, että oikeita päätöksiä pystyy tekemään vasta, kun pääsee pelkonsa herraksi, hän sanoo.
– Toivon, että keskustelu voisi vähitellen edetä peloista asiaan.
lehti 