Työterveyslaitoksella suhtaudutaan tyynesti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kesällä kohua herättäneeseen lausuntoon, jonka on tulkittu tarkoittavan rajuja leikkauksia hyvin toimivaan työterveyshuoltoon.
Työterveyslaitoksen palvelukeskusjohtajan Kari-Pekka Martimon mielestä pääministerin toukokuisia puheita on ylitulkittu. Helsingin Sanomien mukaan Sipilän asetti tavoitteeksi niin hyvin toimivan terveydenhuollon, ettei nykyisen kaltaiselle työterveyshuollolle ei ole enää tarvetta.
Martimo muistuttaa Sipilän todenneen, että tavoite on vielä kaukana ja että kyse oli nykyisen kaltaisesta työterveyshuollosta.
Painopiste siirtynyt sairaanhoitoon
Suomalainen työterveydenhuolto jakaantuu kahteen osaan, joista lain mukaan pakollisia ovat ennaltaehkäisevät, työkykyä ylläpitävät palvelut. Niiden lisäksi mahdollisia ovat yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut.
Jälkimmäinen on Martimon mukaan suomalainen erityispiirre. Suomalainen työterveydenhuolto on 90 prosentin kattavuudeltaan maailman laajin yhdessä Hollannin kanssa. Yhdeksällä kymmenestä työterveydenhuollon piirissä olevasta palkansaajasta siihen kuuluu myös sairaanhoito.
Rahoitus tulee suurimmaksi osaksi työnantajilta. Sen lisäksi rahoitukseen osallistuvat Kela ja työntekijät.
Martimon mukaan valtaosa, yli 60 prosenttia työterveydenhuollon resursseista käytetään nyt työntekijälle maksuttomaan matalan kynnyksen sairaanhoitoon ja tutkimuksiin.
Martimo näkee työterveydenhuollon keskeisiksi tehtäviksi työurien pidentämisen mm. vähentämällä työkyvyttömyyseläkkeitä ja tukemalla osatyökykyisten työssä selviytymistä.
Myös sairauspoissaolojen vähentäminen ja työhön liittyvien sairauksien ja työtapaturmien ehkäisyn kuuluvat Martimon mukaan työterveydenhuollon ydintehtäviin jatkosakin.
Uusi johtaja peri rahoituspaineet
Kuukausi sitten tehtäväänsä astunut työterveyslaitoksen uusi pääjohtaja Antti Koivula näkee laitoksensa tilanteen vaikeaksi. Rahoitusleikkausten vuoksi laitoksella käydään isoja yt-neuvotteluja, kun toisaalta haasteet kasvavat.
Suomalainen työelämä on Koivulan mukaan suurten muutosten ristipaineissa. Muutostekijöiden ”ajureiksi” hän näkee globalisaatiosta juontuvan muutoksen kilpailutilanteessa ja digitalisaation aiheuttaman mullistuksen.
Lisäksi suomalaisen työelämän ikärakenne edellyttää työurien pidentämistä ja toisaalta nuorten saattamista työelämään. Työelämän kehittämisen haasteena on Koivulan mukaan myös ”tekemättömän työn” korkeat kustannukset. Sairauspoissaolojen kustannuksiksi lasketaan 3,4 miljardia euroa vuodessa.
Koivula pitää selvänä, että väen vähentäminen yrityksissä ilman toimintatapojen muutosta johtaa oravanpyörään. Pitää tehdä enemmän vähemmällä väellä ja sama toistuu seuraavalla yt-kierroksella.
Pääjohtaja näkee Työterveyslaitoksella merkittävän roolin työelämän kehittäjänä murroksen keskellä.
– Työelämän kehittäminen ei ratkaise ongelmia yön yli. Se on pitkäjänteistä toimintaa.
uutiskirje 
