Elintasomme valuu jäteveteen

Vedenpuhdistamoilla jätevesi sihdataan niin puhtaaksi kuin mahdollista, mutta kaikkea ei saada haaviin. Vesistöihin valuu jäämiä lääkkeistä, kauneudenhoidosta ja peseytymisestä. Vesistöjen puhtauden kannalta myös nautitulla ravinnolla on merkitystä.

Jätevesitutkimukset kertovat, että syömme proteiineja roimasti yli tarpeen. Helsingin ja Turun seudun jätevesien typpikuorma kasvaa kolmen prosentin vuosivauhtia, ja rehevöittää vesistöjä. Typpi on peräisin nauttimistamme proteiineista.

Ihmisen elimistö tarvitsee kaksi grammaa typpeä päivässä, mutta keskivertosuomalainen nauttii sitä 12 – 15 grammaa. Ylijäämä valuu pissan mukana jätevedenpuhdistamoille, joissa osa typestä kyetään puhdistamaan. Prosessi on vaikea ja kallis eikä kaikkea saada pois.

Vesialan asiantuntijana pitkään työskennellyt ympäristötekniikan tohtori Nina Vieno tietää, että elintason kasvun myötä typpikuorma on ollut kasvussa jo kauan.

– Viime vuosien proteiinibuumi näkyy jätevesissä. Naudanlihan kulutuksen kasvu ja erilaisten super-proteiinituotteiden ylensyönti lisäävät vesistöjä rehevöittävän typen kokonaismäärää jätevedenpuhdistamoilla. Muskelit kasvavat, mutta ympäristö pilaantuu, toteaa Vieno.

Proteiinibuumi rasittaa lähisaaristoa

Nina Vienon jätevesiasioihin erikoistunut konsulttiyritys Envieno toimii Turussa. Turkulaisena Vieno suree erityisesti sisäsaariston rehevöitymistä.

– Helsingissä puhdistetut jätevedet pumpataan avoimelle merialueelle ja kuorma laimenee merivesimassaan. Turussa jätevesi valuu kapeiden ja matalien salmien kautta Airistolle. Rehevöityminen näkyy lähisaaristossa.

Turun seudun puhdistamo Oy:n selvitykset vahvistavat saaristoalueen ongelman. Typen kokonaismäärä kasvaa jatkuvasti puhdistamon seuranta-alueilla ja lisää rehevöitymisen aiheuttamia ongelmia.

– Itämeressä typpikuorma luonnollisesti laimenee virrattuaan avomerelle. Se ei kuitenkaan katoa mihinkään. Itämeren tilan koheneminen ei ole pelkästään maatalouden tai teollisuuden vastuulla. Myös yksittäisen kuluttajan valinnoilla on merkitystä, sillä 15 prosenttia typestä on peräisin yhdyskuntajätevesistä. Jätevesi paljastaa karulla tavalla elintapamme kestämättömyyden.

Näkymättömiä
roskia

Jätevesien analyysitekniikka kehittyy voimakkaasti ja tuottaa uutta tietoa mikro- ja nanohiukkasista, joiden vaikutuksia eliöstöön ja ravintoketjun kautta myös ihmiseen ei vielä tunneta. Millimetrin miljoonasosan kokoiset hiukkaset solahtavat jätevedenpuhdistusprosessin lävitse vesistöihin.

Toistaiseksi tiedetään, että esimerkiksi älyvaatteissa ja aurinkosuojavoiteissa käytetyt nanopartikkelit irtoavat pesuveteen, valuvat viemäreiden kautta vesistöön ja tarttuvat planktoniin. Terveysvaikutuksia ei vielä tunneta. Suomen ympäristökeskus ja Työterveyslaitoksen nanoturvallisuuskeskus tutkivat niiden vaikutuksia eliöstöön.

– Pyykkäyksen jälkeen antibakteerisena markkinoitu urheilukerrasto on ihan tavallinen kerrasto. Nanohiukkaset irtoavat ja valuvat viemäriin. Älyvaatteiden järkeä on hyvä kyseenalaistaa, toteaa Vieno.

Myös ihan tavalliset keinokuituvaatteet voivat vahingoittaa ympäristöä, sillä esimerkiksi fleece-vaatteista irtoaa pesuveteen mikrokuituja, jotka valuvat jätevedenpuhdistamoiden seulan läpi vesistöön.

Kosmetiikan kemikaalicocktail

Kosmetiikkaa markkinoidaan aurinkosuojakertoimilla. Fysikaalinen uv-suojaus perustuu nanohopeapartikkeleihin, jotka heijastavat auringon säteitä takaisin taivaalle. Aurinkovoiteissa suoja on mielekäs melanoomariskin vuoksi. Auringon haitallisilta ultraviolettisäteiltä suojaavia hiukkasia ja kemikaaleja löytyy kuitenkin myös yövoiteista ja hiustenhoitotuotteista.

Kosmetiikkateollisuuden pakkausmerkinnöissä pitää ilmoittaa nanopartikkeleista. Kosmetiikka sisältää valtavasti myös muita kemikaaleja, joiden vaikutuksia ei ole tutkittu ennen kuin ne on otettu käyttöön. Ne voivat olla terveysriski ja ympäristöriski. Kosmetiikan viherpesu huijaa kuluttajia.

– Esimerkiksi ympäristön hormonihäiriköt parabeenit ovat kosmetiikan säilöntäaineita. Kun tuotetta mainostetaan lauseella ”ei sisällä parabeeneja”, siihen on täytynyt lisätä jotain muuta säilöntäainetta. Kosmetiikkadirektiivin ainelista on hurja. Kelpo nyrkkisääntö on, mitä lyhyempi tuoteseloste, sitä turvallisempi tuote.

Kosmetiikassa todetaan jatkuvasti haitallisia aineita, joita sitten korvataan uusilla. Valitettavasti monien uusien tuotteiden aiheuttamat ongelmat näkyvät vasta vuosien päästä. Aineet voivat myös kulkeutua kauas ja rikastua ravintoketjuissa. Tällä hetkellä keskustellaan kosmetiikan mikromuovien käyttökiellosta. Mikromuoveja on esimerkiksi kuorintavoiteissa.