– Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle vuoteen 2030 mennessä, olisi työllisten määrä tuolloin noin 100 000 henkeä ennustettua suurempi. Tällaisella muutoksella olisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia, arvioi Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander.
Tämä vaikuttaa väestön vanhushuoltosuhteeseen eli eläkeikäisten ja työikäisten lukumäärien suhteeseen.
Kianderin mukaan korkeamman työllisyyden seurauksena julkisen talouden tasapaino kohentuisi ennustettuun kehitykseen verrattuna noin kaksi prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteen arvoon ja julkisen talouden kestävyysvaje puolittuisi.
Työikäisen väestön määrä ei tulevaisuudessa supistu vaan voi jopa kasvaa, koska suurin osa maahanmuuttajista on nuoria.
Hän korostaa, että vaikka huoltosuhteen alentuminen tasapainottaa väestön ikäpyramidia, sillä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Maahanmuuton kasvu tuottaa taloudellisia hyötyjä vain jos maahanmuuttajat työllistyvät.
– Myös työeläkemenojen suhde niiden maksuperustana olevaan palkkasummaan pienentyisi noin prosenttiyksiköllä, Kiander laskee.
Laajamittainen maahanmuutto muuttaa Suomen ikärakennetta merkittävästi. Kestävyysvaje voi jopa puolittua, hän kirjoittaa Ilmarisen blogissa.
– Varovaisesti voidaan arvioida, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu johtaa Suomen väestön kasvuun noin 100 000 henkeä ennustettua suuremmaksi tämän vuosikymmenen aikana. Kasvu ei luultavasti jää tähän. Perheenyhdistämiset ja syntyvyyden nousu kasvattavat väestöä myös vuoden 2020 jälkeen, Kiander arvioi.
Nykyisen väestöennusteen mukaan ikärakenteen muutos on johtamassa työikäisten määrän supistumiseen noin 100 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Kianderin mukaan käynnistynyt laaja muuttoliike muuttaa tämän näkymän.