Suomeen tulevat turvapaikanhakijat paikkaavat työllistyessään väestön ikääntymisen aiheuttamaa vinoumaa. Vanhusten ja alaikäisten määrä yhtä työikäistä kohti on monissa kunnissa kääntymässä kestämättömäksi.
– Turvapaikan saaneet voivat lieventää kestävyysvajetta jopa kahdella prosenttiyksiköllä, arvioi Ilmarisen eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander.
Laskelma perustuu siihen, että Suomeen saapuu muutaman vuoden sisällä noin satatuhatta ihmistä, jotka työllistyvät 3–10 vuoden sisällä maahan saapumisesta.
Kestävyysvajetta on yritetty paikata säästötoimin ja uudistuksin. Jo edellisen hallituksen tavoitteena oli pudottaa kestävyysvajetta prosenttiyksikön verran rajulla säästökuurilla ja muun muassa sote-uudistuksella.
Kansantuote kasvaisi
Kiander arvioi televisiokuvien perusteella, että turvapaikanhakijat ovat juuri sopivassa työiässä ja ehtivät tehdä pitkän työuran.
– Satatuhatta uutta työikäistä kasvattaa työvoimaa kolmella prosenttiyksiköllä, hän sanoo.
– Jos tämä määrä työllistyisi, se kasvattaisi bruttokansantuotetta kahdella prosenttiyksiköllä. Se on merkittävä kasvu. Isoilla muutoksilla on isoja taloudellisia vaikutuksia.
Töihin 3–6 kuukauden kuluttua
Turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä, jos hänellä on rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja. Suurimmalla osalla viime aikoina tulleista turvapaikan hakijoista asiakirjaa ei ole. Siksi heidän pitää odottaa kuusi kuukautta, ennen kuin he voivat vastaanottaa työtä.
Sitä ennen turvapaikanhakijoiden ylläpito maksaa. Pelkän hätämajoituksen, ruoan ja terveydenhuollon kuluiksi on arvioitu 40 euroa päivältä turvapaikanhakijaa kohden. Se tekee 14 600 euroa hakijaa kohden vuodessa, jollei tämä työllisty ja/tai saa turvapaikkaa sitä ennen. Lisäksi menoja lisää muun muassa kotouttamiseen kuuluva suomen tai ruotsin opetus.
Kulut kuittaantuvat
Mikäli turvapaikanhakijoiden määrät pysyvät korkeina, heistä aiheutuvat menot saattavat nousta Kianderin mukaan lähivuosina satoihin miljooniin.
– Se on kuitenkin pienempi luku kuin se, minkä väestönmuutos tuo pitkällä aikavälillä, hän painottaa.
Tulijan aiheuttamat kulut kuittaantuvat vähitellen työllistymisen jälkeen.
– Tietenkin turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset heikentävät julkista taloutta, mutta kyllä me siitä selvitään joka tapauksessa, Kiander vakuuttaa.
– Kun nämä ihmiset kouluttautuvat ja työllistyvät, kulut kuittaantuvat kymmenen vuoden sisällä. Jos he työllistyvät nopeammin, velka kuittaantuu nopeammin, hän lisää.
lehti 