Katalonian aluevaaleissa sunnuntaina selviää, saavatko itsenäisyyttä tukevat puolueet riittävän enemmistön toteuttaakseen 500-vuotisen haaveen omasta valtiosta.
Isabel on innoissaan. Hän esittelee turisteille, miten Tarragonassa onnistuttiin lähes mahdottomassa. Katalonian aluehallinnon laki härkätaistelujen kiellosta astui voimaan vuonna 2012. Suurille härkätaisteluareenoille piti keksiä uusiokäyttöä. Vuonna 1883 rakennetun Tarragonan areenan muutos oli teknisesti valtava. Rakennuksen halkaisija on sata metriä ja siellä on 10 800 katsojapaikkaa. Sen päälle tehtiin avattava katto.
Tarragonassa onnistuttiin. Härkätaistelun pyhättö on nykyään urheilu-, sirkus-, konsertti- ja näyttelyareena. Talvisin siellä voi luistella. Espanjan tuhatvuotisesta härkätaisteluperinteestä on jäljellä museo.
Francon aikana härkätaistelu oli valtiovallan erityisessä suojeluksessa.
Isabel esittelee lasivitriineihin aseteltuja matadorien asuja ja viittoja, joilla härkiä ärsytettiin. Seinillä on julisteita kuuluisista matadoreista. Härkien kaukalot, joissa eläimet odottivat areenalle viemistä, on siistitty ja niissä pyörii matkailuvideoita.
Menneestä muistuttaa leikkaussali. Matadorit eivät aina onnistuneet voittamaan härkiä, vaan ovela eläin pääsi yllättämään. Leikkaussalissa lääkärit paikkasivat ruhjoutuneita matadoreja.
Entä kielto jääkiekolle?
Härkätaistelujen kieltäminen Espanjassa on sama kuin Suomessa kiellettäisiin jääkiekko. Pitäisi keksiä uusiokäyttöä jäähalleille.
Tarragona on Oulun kokoinen 130 000 asukkaan kaupunki sata kilometriä Barcelonasta länteen. Katalonian pääkaupungissa Barcelonassa on 1,6 miljoonaa asukasta. Siksi siellä oli kaksi härkätaisteluareena. Vuonna 1900 valmistunut Arenas de Barcelona on härkätaisteluareenojen tapaan kaupungin keskustassa. Kaikkien piti päästä kansallisurheilun pariin.
Barcelonassa uusiokäyttö onnistui paremmin kuin Tarragonassa. Arenas de Barcelona on tänään ostoskeskus, samaa kokoa kuin Helsingin Itäkeskus tai Vantaan Jumbo.
Kuusikerroksinen rakennus katettiin kuten Tarragonassa. Rakennettiin hissejä ja rullaportaita. Liikkeitä löytyy lähes sata. On muotivaatteita, koruja, elektroniikkaa, ravintoloita ja kahviloita. Kaikki mahdolliset tunnetut ja suomalaisille tuntemattomatkin merkit ovat esillä. Keskusareenalla, jossa härät teurastettiin yleisön hurratessa, on jäätelöbaari. Ihmisiä on ajoittain tungokseen asti, ja kauppa käy. Areenan sokkeloista löytyy jopa Barcelonan homobaari.
Franco suosi härkätaistelua
Ison muodonmuutoksen on siis Arenas de Barcelona käynyt läpi. Fasistidiktaattori Francisco Francon (1892–1975) aikana härkätaistelu oli valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Sitä tuettiin valtion tukiaisin. Fasistiseen ideologiaan se sopi kuin nyrkki silmään, sillä fasismiin sisältyy ajatus poliittisen vastustajan nitistämisestä tarvittaessa väkivalloin.
Barcelonan toisen härkätaisteluareenan La Monumentalin kohtalo on avoin. Daily Mail -lehti väitti vuosi sitten, että Qatarin emiiri oli kiinnostunut rakennuksen ostamisesta ja muuttamisesta moskeijaksi. Väite on kiistetty, vaikka Qatar sponsoroi kansallista jalkapalloseura FC Barcelonaa. La Monumentalin uudistamisesta on menossa arkkitehtikilpailu.
Lehdistön mukaan La Monumentalin ympäristöstä kuuluu mutinaa. Kun kielto sulki areenan, lähistön kahvilat, viinituvat ja kaupat tyhjenivät. Kaikki eivät ole Katalonian itsenäisyyden kannalla. Osa haaveilee Madridin tiukempaa otetta, jotta kansallinen perinne palautettaisiin. Härkätaistelukiellon tunnetuin vastustaja on Torresin viiniyhtiö. Sen tuotteita myydään Suomessa. Viinipullojen tunnus on muovihärkä.
Irti Espanjasta
Enemmistö näyttää olevan itsenäisyyden kannalla. Satunnainen matkailija näkee katalonialaisten päättäväisyyden kieltää lopullisesti kansallisurheilu. Onko taustalla muutakin kuin eläinsuojelu? Ikään kuin uhottaisiin: me uskallamme katkaista siteen espanjalaiseen perinteeseen.
Virallisesti tätä ei myönnetä. Kieltoaloitteen teki Francon kuoleman jälkeen 1976 perustettu Katalonian eläinsuojeluyhdistys ADDA (Asociación Defensa Derechos Animal). Se muotoilee kantansa varovasti:
– Emme usko, että härkätaistelukielto liittyy itsenäistymispyrkimyksiin. Olimme liikkeellä ennen kuin itsenäisyysliike Kataloniassa alkoi, sanoo Addan kampanjapäällikkö Montse Paredes.
Laki härkätaistelukiellosta hyväksyttiin Katalonian alueparlamentissa vuonna 2010 äänin 68–55. Vastaan äänestivät demarit ja Espanjan kokoomus eli Partido Popular. Lakia kannattivat tasavaltalainen vasemmisto, riippumaton oikeisto ja vihreät. Oikeiston pääpuolueelle tappio oli karvas.
– Kansanpuolue yrittää valittamalla kumota kiellon perustuslakituomioistuimessa. Härkätaistelu muka kuuluu Espanjan kulttuuriin ja kansanperinteeseen. Siksi se on kielletty vain Kataloniassa ja Kanarian saarilla. Muualla se on valitettavasti edelleen sallittua. Paikallishallinnot sekä Madridin keskushallinto tukevat ja suosivat sitä, Paredes harmittelee.
– Julmuus eläimiä kohtaan ei voi kuulua mihinkään kulttuuriin tai kansanperinteeseen. Härkätaistelu oli julmaa tuhat vuotta sitten, ja on edelleen. Onneksi Espanjassa ja maailmassa on yhä enemmän ihmisiä, jotka ymmärtävät, millainen kärsimys se on eläimille. Espanjan valtion edustajat kuulevat jatkuvaa kansainvälistä kritiikkiä julmasta perinteestä, Paredes suomii kansanpuolueen kampanjointia.
Suosio laskussa
Härkätaisteluperinteen julkinen tuki ja sponsoriraha eivät johdu vain poliittisista, vaan myös urheilullisista syistä. Francon valtajärjestelmän luhistumisen jälkeen vapaaseen ja humaaniin elämään tottunut nuoriso ei ole yhtä kiinnostunut härkätaisteluista kuin vanhemmat ikäluokat, jotka elivät väkivaltaisessa diktatuurissa.
Nuorten suosiossa jalkapallo ohitti härkätaistelut jo 1990-luvulla. Härkätaistelujen katsojamäärät laskivat sitä mukaa kuin jalkapallon suosio nousi. Se näkyi pääsylipputuloissa. Espanjan voittamat maailman- ja Euroopan mestaruudet 2008–2012 vahvistivat suuntaa. Vuonna 2009 härkätaistelu oli suosituin laji vain yli 45-vuotiaiden keskuudessa. Nuorten ehdoton ykkönen on jalkapallo.
Eurokriisistä sysäys
Viimeisin isku oli eurokriisi. Sen puhjettua 2010 nuorisotyöttömyys räjähti, ja se on joissakin osissa Espanjaa yhä yli 50 prosenttia. Nuorilla ei ole varaa ostaa kalliita pääsylippuja härkätaisteluihin.
Eurokriisi antoi samalla uuden sysäyksen Katalonian itsenäisyyshankkeelle. EU:n ja Madridin tukiaiset ja rahavirrat ohjattiin Katalonian ohi Espanjan köyhimpiin osiin. Katalaanit ovat eurokriisin maksajia.
Espanjan alueiden välillä on suuria elintasoeroja. Vauraimmat itsehallintoalueet ovat Madrid, Katalonia ja Baskimaa. Köyhimpiä ovat Asturia, Kastiliat, Extremadura, Andalusia ja Galicia. Alueellinen kansantuote on Baskimaassa ja Kataloniassa kaksinkertainen verrattuna Extremaduraan ja Andalusiaan.
Kataloniassa ja Baskimaassa talous on kasvussa, kun Extremadurassa ja Andalusiassa alamäki jatkuu. Työttömyys on köyhimmissä Espanjan osissa 34 prosentin luokkaa. Katalonian luku on 21 ja Baskimaan 14.
Eurokriisin puhjettua Katalonia alkoi uudelleen irtautua Espanjasta. Härkätaistelut kieltävä laki tuki hyvin hanketta. Sunnuntain vaalit näyttävät, mitä Kataloniassa ajatellaan.
uutiskirje 
