Ralf Sund arvioi, että hallituksen ”tupeksiminen työmarkkina-asioissa ja yhteiskuntasopimuksen ympärillä” on pistänyt vauhtia puolueiden kannatuslukujen muutoksiin.
Hän pitää odotettuna hallituspuolueiden kannatuksen laskua, mutta hyvin yllättävänä suomalaisissa oloissa perussuomalaisten yli neljän prosenttiyksikön heilahdusta kuukaudessa. Perussuomalaisista on livennyt mieskannattajia demareihin.
Hallituksen heikoimmasta lenkistä – perussuomalaisista – on tullut entistä heikompi.
Kovin kaukana ei ole tilanne, jossa hallituksen kaatumisspekulaatiot alkavat näyttää hyvinkin uskottavilta.
– Todella poikkeuksellista, että kaikki hallituspuolueet ovat menettäneet ja kaikki oppositiopuolueet ovat kasvattaneet kannatustaan. Toinen samanlainen kuukausi, ja hallitukselta kansan enemmistön mandaatti on mennyt, Sund sanoo.
Hänen mukaansa ei ole kovin kaukana tilanne, jossa hallituksen kaatumisspekulaatiot alkavat näyttää hyvinkin uskottavilta.
Hallituspuolueiden kannatus oli Taloustutkimuksen syys-lokakuussa Ylelle tekemän mittauksen mukaan 50,4 prosenttia.
Hallitus tehnyt itsensä naurunalaiseksi
- Hallituksen toimintaa voi arvioida, että onko se laadukasta ja ovatko sen esitykset valmisteltu hyvin. Hallitus saa tässä arvioinnissa erittäin huonon arvosanan.
Sundin mukaan hallituksen työn laatu ja edestakaisin veivaaminen näkyy kannatusluvuissa. Hallituksen esitysten valmistelussa on paljastunut useita yllätyksiä tyyliin ”lomarahoja eivät kaikki saakaan”.
– Hallitus on tehnyt itsensä naurunalaiseksi.
Sund arvioi kansalaisten kaipaavan kipparia hallituksen ruoriin, johdonmukaisuutta ja ennustettavuutta. Kansalaiset ovat kyllästyneet hallituksen veivaamiseen.
Helpotuksia pakkolakeihin?
Poliitikot sanovat, että gallupeja tulee ja menee. Sund uskoo kuitenkin, että mittaustulokset vaikuttavat joko tietoisesti tai alitajuisesti poliitikkojen toimintaan, myös työmarkkinoilla meneillään oleviin neuvotteluihin työelämän pelisäännöistä.
– Hallituksen puolella kasvaa suunnattomasti tarve saada toteutettua sopimusteitse sinänsä kyseenalainen, mutta hallitusohjelmaan kiveen hakattu kilpailukykyhyppy, ja hallitus vetää pakkolakijuttunsa pois.
Hän arvioi hallituksen löysäävän työmarkkinajärjestöille antamiaan suitsia.
– Ei hallitus luovu omista tavoitteistaan, mutta se voi määritellä ne tiukasti tai ylitiukasti.
Tällä hän viittaa siihen, että kilpailukykyhypyn tavoitteita voidaan laskea ja tulkita eri tavoin.
– Pikkuisen suitsia löysätään, mutta ei hallitus tämän perusteella takkiaan käännä hallitusohjelman suhteen, Sund sanoo.
uutiskirje 
