Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson on jättänyt kirjallisen kysymyksen harmaan talouden torjuntaohjelman jatkosta. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaohjelmia on annettu vuodesta 1996 lähtien. Torjuntaohjelma on saanut vuotuista erityisrahoitusta 20 miljoonaa, nyt hallitus esittää rahoituksen leikkaamista ensi vuonna. Viime vuonna valtiontalous tienasi ohjelman ansiosta 47,7 miljoonaa rikos- ja verohyötyinä.
– Tämä hallitus on toistuvasti osoittanut, kuinka vähän painoarvoa harmaan talouden ja veronkierron torjuntaan ollaan valmiita antamaan. Ei ole mitään järkeä leikata ohjelmasta, joka maksaa itse itsensä ja sen lisäksi tuo lisätulojen valtion kassaan. Pikemminkin pitäisi ottaa lähtökohdaksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaisen toiminnan tehostamisen ja vakiinnuttamisen, Andersson painottaa.
Andersson vaatii vastausta siihen, mitkä ovat harmaan talouden torjuntaohjelman päättymisen yhteenlasketut taloudelliset vaikutukset, eli kuinka paljon hyötyjä jää saamatta verrattuna vähennettyihin kustannuksiin.
Lisäksi hän kysyy mahdollisuudesta siirtyä harmaan talouden torjunnan osalta nettobudjetointiin, sekä miten hallitus tulevaisuudessa aikoo kitkeä harmaata taloutta.
Säästöt heikentävät valtiontaloutta
– Tähän asti hallitus on lähinnä tuonut hallintarekisterin laajentamisen ja tehokkaan katumisen kaltaisia esityksiä, jotka tulevat helpottamaan veronkiertoa ja verosuunnittelua entuudestaan, Andersson jatkaa.
Harmaan talouden koko oli eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2010 teettämän tutkimuksen mukaan 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2011 Euroopan komission puolestaan arvioi, että Suomen harmaa talouden laajuus oli 13,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Arviot puhuvat sen puolesta, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden aiheuttama verovaje on merkittävä.
– Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaan kohdistuvilla säästöillä on selkeä valtiontaloutta heikentävä vaikutus. Harmaaseen talouteen tehokkaasti puuttumalla hallitus voisi helpottaa valtion velkaantumispainetta ja tasapainottaa julkista taloutta, Andersson sanoo.
”Ihmettelen Sipilän talousmatematiikkaa”
Myös kansanedustaja Matti Semi ihmettelee Sipilän hallituksen talousmatematiikkaa.
– Tehokkaalla harmaan talouden torjunnalla vähennetään velkaantumista sekä lisätään talouspoliittista liikkumavaraa tehokkaammin kuin lyhytnäköisellä leikkauspolitiikalla, hän Semi sanoo.
Semin mukaan harmaan talouden torjuntaan panostaminen maksaa itsensä monin kerroin takaisin. Yksi talousrikostutkija maksaa noin 60 000 euroa vuodessa, mutta hänen työpanoksellaan saadaan takaisin noin 110 000 euroa. Hallituksen leikkaukset tarkoittavat 99 henkilön poistumista talousrikoksia selvittämästä. Tulli menettää miljoona euroa harmaan talouden torjuntaan ohjatuista lisämäärärahoista, joiden turvin on saatu valtiolle lisätuloja lähes kolminkertainen määrä.
– Hallituksen leikkauksilla harmaan talouden torjuntaan on kiistämättä vain negatiivisia vaikutuksia. Onko kyseessä hallituksen linjavalinta, eli talousrikollisuutta ei halutakaan saada kuriin? kysyy Semi.
– Lähteekö hallituksen leikkauspolitiikalta lopullisesti pohja, jos sen sijaan keskityttäisiin saamaan takaisin 4 000–5 000 miljoonan euron verojen menetykset, jotka harmaasta taloudesta vuodessa arviolta aiheutuu?
Kokoomuksessakin herättiin
Myös kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen sanoi perjantaina, että harmaan talouden torjuntaan kohdistettujen resurssien leikkauksia on vielä harkittava. Salolainen toivoo, että eduskunnan valtiovarainvaliokunta muuttaisi esitystä siten, että budjettiin saataisiin lisää varoja talousrikollisuuden torjumiseksi.
Salolainen muistuttaa, että myös korkeat poliisiviranomaiset ovat vaatineet muutosta alkuperäiseen leikkausesitykseen. Talousrikostutkijoiden määrää ollaan vähentämässä viidenneksellä, kun harmaan talouden torjuntaohjelma päättyy vuodenvaihteessa.
– On kiistatonta, että harmaan talouden tutkimisen leikkaaminen vähentää valtion tuloja paljon enemmän kuin tutkimisen kustannukset, Salolainen korostaa.
Salolaisen mukaan budjettileikkauksen seurauksena talousrikollisuus tulee todennäköisesti lisääntymään.
– Mikäli talousrikollisuuden torjuntaan kohdistetut resurssit vähenevät viidenneksellä, voi yhden vuoden aikana selvitettyjen rikosten määrä laskea usealla sadalla. Tämä kehityssuunta olisi erittäin huolestuttava.
uutiskirje 
