SAK, Akava ja STTK haluavat kehittää paikallista sopimista myös jatkossa työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa. Tästä voitaisiin sopia parhaillaan neuvoteltavan työmarkkinaratkaisun yhteydessä.
Palkansaajien keskusjärjestöt luovuttivat perjantaina paikallisen sopimisen kehittämistä koskevan kannanoton työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmille. Järjestöt esittävät paikallisen sopimisen jatkovalmistelua yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi aiemmin lokakuussa selvitysmies Harri Hietalan raportin paikallisen sopimisen lisäämisestä.
Palkansaajien keskusjärjestöt korostavat, että palkansaaja- ja työnantajaliitot ovat parhaita asiantuntijoita uudistamaan paikallista sopimista alakohtaiset tarpeet huomioiden.
Paikallisen sopimisen lisääminen lainsäädännöllä ei ole vakaan ja oikeudenmukaisen sopimusjärjestelmän ja yleissitovuuden kannalta järkevää, järjestöt varoittavat.
”Mikäli työpaikkatasolla voitaisiin sopia työehtosopimusten vähimmäisehtojen alittavia sopimuksia, pahimmillaan seurauksena on matalapalkka-alojen hallitsematon kasvu”, ne varoittavat.
Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttää sekä työnantajien että henkilöstön edustajien osaamisen vahvistamista. Lisäksi on tarpeen parantaa henkilöstön edustajien oikeutta saada tietoa. Siksi henkilöstön edustuksen lisääminen työpaikkojen hallinnossa on kannatettavaa, palkansaajien keskusjärjestöt tähdentävät.
Valvontaa myös järjestäytymättömillä työpaikoilla
SAK, Akava ja STTK pitävät tärkeänä, että ammattiliitoilla on oikeus valvoa paikallista sopimista myös järjestäytymättömillä työpaikoilla. Mahdolliset kiistat on niiden mukaan tarkoituksenmukaista käsitellä työtuomioistuimessa, jonka ratkaisuun saakka työpaikalla noudatetaan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä.
Järjestöt ovat lisäksi huolissaan ylityökorvausten sijaan maksettavan, paikallisesti sovittavan kiinteän kuukausikorvauksen levittäytymisestä asiantuntijatehtäviin. Käytäntö sulkee yhä suuremman joukon työntekijöitä työaikasuojelun ulkopuolelle.
uutiskirje 
