Varhaiskasvatuksen ja hoidon laadun varmistaminen on tärkeää, jos äitejä halutaan kotihoidon tuelta ansiotyöhön. Lapsia hoidetaan kotona huomattavasti useammin kuin Ruotsissa ja monissa muissa Euroopan maissa.
Äitien näkemys päivähoidon laadusta vauhdittaa äitejä jäämään kotiin enemmän kuin näkemys, että pienten lasten äidin kuuluu olla kotona. Lähes 30 prosenttia kaksivuotiaiden äideistä kertoi perusteeksi laadun.
Sen sijaan työhön palanneista vain kahdeksan prosenttia ilmoitti tämän kotihoidolla olemisensa syyksi. Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) perhevapaatutkimuksesta.
Äidit ovat lähes kolme kertaa todennäköisemmin kotihoidontuella vielä kuopuksen ollessa kaksivuotias, jos päivähoidon laatu ei vastaa äidin toiveita.
Sen sijaan äiti on kaksi kertaa todennäköisemmin kotihoidontuella, jos hän kokee pienten lasten kotona hoidon olevan välttämätöntä, koska lapset ovat pieniä.
Hallitus ajaa äitejä kotiin
Epäilys päivähoidon laadusta selittääkin vahvimmin äitien jäämistä kotiin, vaikka huomioon otetaan äidin ikä, koulutus, lapsiluku ja työhistoria.
Äitien epäilykset päivähoidon laadusta kasvavat väistämättä. Hallitus on tehnyt useita varhaiskasvatusta ja päivähoitoa heikentäviä päätöksiä, ja lisää on tulossa.
Kehitys meneekin lujaa takapakkia. Äitejä on viime vuosina patisteltu töihin, mutta hallituksen toimet ajavat äitejä jäämään kotiin.
Päivähoitoon useita heikennyksiä
Viime viikolla hallitus päätti nostaa kolme vuotta täyttäneiden lasten ryhmäkokoa 21:stä 24:ään. Jokaista hoito- ja kasvatustehtävissä olevaan työntekijää kohden saa olla nykyisen seitsemän sijaan kahdeksan kokopäivähoidossa olevaa lasta.
Hallitus aikoo myös rajoittaa alle kouluikäisten lasten subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta 20 tuntiin. Lapset joutuvat poukkoilemaan osa-aikaisen ja kokopäivähoidon välillä vanhempien työn ja opiskelun mukaan.
Myös aamu- ja iltapäivähoidon maksujen kaksinkertaistaminen rajoittaa vanhempien mahdollisuuksia saada lapsilleen hoitoa.
lehti 