Hallitus leikkaa tutkimustyön edellytykset: Huippututkijat karkaavat Ruotsiin

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Professori Anu Wartiovaara on huolissaan tutkimusalansa biolääketieteen puolesta, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus leikkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta. Menestyksekäskään suomalainen tutkimuksen ala ei ole turvassa.

Wartiovaara vetää 27 tutkijan ryhmää, joka tutkii energia-aineenvaihduntaa ja siihen liittyviä sairauksia: sydänsairauksia, eteneviä aivosairauksia, hermostorappeumatauteja, esimerkiksi Parkinsonin taudin syitä.

– Löydetään geenisyitä ja mietitään, kuinka geenitietoa voi käyttää hyväksi taudin etenemisen ymmärtämiseen ja hoitoon, Wartiovaara kiteyttää.

Hän sanoo teknisen kehityksen olleen viiden viime vuoden aikana huimaa. Nyt voidaan muutamassa tunnissa saada tieto, jonka hankkimiseen meni viisi vuotta vielä hänen väitöskirjavaiheessaan 90-luvulla.

– Päästään kiinnostavien asioiden kimppuun nopeammin kuin aiemmin. Puhumme valtavasta murroksesta, joka on mahdollistunut lääketieteen kehityksen kautta. Yhtäkkiä voidaan löytää ihan toivottoman taudin syyt.

Kun tämä on mahdollista, sitä pitäisi saada hyödyntää täysillä.

– Nyt meillä on esimerkiksi tapaus, joka mahdollistaa jopa syntymästään todella vakavasti sairaan lapsen pelastamisen. Geenianalyysi on paljastanut, että kyse on b-vitamiininkuljettajavirheestä. Kun lapselle annetaan kyseistä b-vitamiinia suuria määriä, tauti ei etene ja osittain jopa paranee. Ennen lapsi olisi ilman muuta kuollut ennen vuoden ikää.

Epäsuoria leikkauksia

Helsingin yliopiston kliinisen molekyylilääketieteen tulokset ovat loistavia kansainvälisillä mittareilla mitattuna. Menestys tuo ulkopuolista rahaa.

– Yliopistolla on annettu aika vähän perusrahoitusta ryhmille, jotka ovat kilpailukykyisiä muutenkin apurahamarkkinoilla, Wartiovaara sanoo.

– Se tekee meidät tässä tilanteessa immuuneiksi suoraan perusrahoitukseen tehtäville leikkauksille, mutta leikkauslinjalla on paljon epäsuoria vaikutuksia.

Esimerkiksi Wartiovaaran oma yksikkö saa yli 90 prosenttia rahoituksestaan kilpaillusta rahoituksesta – hänen oman professuurinsakin maksaa Sigrid Juselius -säätiö. Hän vastaa ryhmänsä rahoituksesta eli hakee apurahaa kaikkeen toimintaan ja tutkijoiden palkkoihin.

Vaikutuksia hallituksen kaavailemilla leikkauksilla kuitenkin on niin paljon, että Wartiovaara pelkää tutkimusalansa kuolevan pois Helsingin yliopistosta muutamassa vuodessa.

– Leikkaukset eivät kohdistu vain yliopistoon vaan yhtä lailla meidän muilta rahoittajilta leikataan, hän sanoo.

– Suomi on pieni maa. Täällä ei ole valtavasti vaihtoehtoja sille, mistä hakea rahoitusta.

Rahahanat sulkeutuisivat eri puolilla.

– Nyt ollaan siinä mielessä heikoilla, että jos muualla tehdään leikkauksia, yliopisto tai kansainvälinen rahoitus ei pysty paikkaamaan niitä, Wartiovaara sanoo.

Ruotsi kutsuu

Wartiovaara uskoo, että hallitus on tehnyt niin paljon leikkauspäätöksiä niin nopealla aikataululla, että on jäänyt huomaamatta, mitä se merkitsee. Hän varoittaa aivovuodosta ja pitää sitä merkittävänä vaarana suomalaiselle yhteiskunnalle.

– Jos kaikki harkinnassa olevat leikkaukset tapahtuvat, parhaat ihmiset kaikkoavat täältä. Heillä on mahdollisuus valita, olivat he professoreja, tutkijoita tai avustavaa henkilökuntaa. Eivät he jää tänne odottelemaan, mitä tapahtuu kahden vuoden kuluttua, kun rahoitus loppuu, hän sanoo.

– Jos osakin lähtee, menee vähintään kymmenen vuotta, että tutkimus saadaan takaisin nykyiselle tasolle.

Rekrytoijat ovat liikkeellä. Varsinkin Ruotsista tulee kutsuja lääketieteen alalla.

– Esimerkiksi Karoliininen instituutti rekrytoi aktiivisesti meidän parhaita tutkijoita. Moni työskentelee osittain siellä, osittain täällä. Ensin voi olla 20-prosenttisesti Karolinskassa, sitten 50-prosenttisesti ja sitten kohta onkin siellä kokonaan.

Wartiovaara oli viime lukuvuoden tutkijana Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa.

– Siellä mietin, mitkä ovat Suomen vahvuudet ja miksi joku siirtyisi Berkeleysta Suomeen, hän sanoo.

Vahvuuksia on: geneettisesti homogeeninen populaatio, joka suhtautuu tutkimukseen huomattavan myönteisesti, yhteistyöverkostot.

– Itse olen rakentanut Suomessa yhteistyöverkostoa 20 vuotta enkä halua lähteä muualle. Mutta jos täällä ei nähdä tutkimuksen arvoa eikä työn edellytyksiä enää olisi, silloin varmasti harkitsen tarkkaan tarjouksia.

Sopii katsoa tuloksia

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) totesi viime viikolla kohua herättäneessä paimenkirjeessään, että 40 prosenttia yliopiston henkilökunnasta on muuta kuin tutkimus- tai opetushenkilökuntaa.

– Tällä ministeri antoi ymmärtää, että yliopistot ovat äärimmäisen byrokraattisia, Wartiovaara sanoo.

– Meillä ei kuitenkaan ole varsinaista hallintohenkilökuntaa monelle sadalle tutkijalle kuin kolme. Sen sijaan on paljon tutkimusta tukevaa, täysin välttämätöntä henkilökuntaa kuten laboratoriohoitajia tai eläinhoitajia. He ovat tärkeitä ja pitkälle koulutettuja, mutta ovat vaarassa yliopiston suunnitelluissa irtisanomisissa.

Grahn-Laasosen esittämä näkemys, että yliopistoissa on käperrytty turvallisuuden tunteeseen, oli toinen ihmettelyn aihe.

– Että mitä? Sopii katsoa, missä julkaisemme tutkimuksiamme. Meillä on paljon ryhmiä, jotka pääsevät tutkimuksillaan huippulehtiin, mikä on rahoituksen mittari. Niissä me kilpailemme jokaisen maailmassa olevan tutkijan kanssa ja täällä menee aika hyvin sillä saralla.

Grahn-Laasosen puheiden lisäksi häntä huolettavat valtiovarainministeri Alexander Stubbin sivulauseet. Stubb antoi ymmärtää hallitusohjelman julkistustilaisuudessa toukokuussa, että kesäkuukaudet yliopistoväki lomailee.

”Jos aikoinaan professorilla oli kolme syytä olla professori – kesä-, heinä- ja elokuu – niin jatkossa näin ei enää ole”, Stubb perusteli suunnitelmaa kolmannesta lukukaudesta yliopistoihin.

Wartiovaara muistuttaa Stubbille, että tutkimuksessa tulokset ovat asia, jolla saadaan rahoitusta. Usein se merkitsee pitkiä päiviä ja lyhyitä lomia.

– Ehkä hänen mielikuvansa perustuu vuosikymmenten taakse aikaan, jolloin hän itse opiskeli. Niiden perustella hän kuitenkin tuntuu olevan tekemässä päätöksiä. Se on huolestuttavaa.