Pääluottamusmies Kari Hujanen ei yllättynyt maanantaina, kun Aalto-yliopisto ilmoitti aloittavansa yhteistoimintaprosessin, jolla vähennetään enimmillään jopa 350 työpaikkaa.
– Säästövaatimukset ovat tulleet pikkuhiljaa tietoon. Mutta näin laaja henkilöstövähennystarve oli yllätys, hän sanoo.
Hujanen on JHL:n pääluottamusmies ja edustaa palveluhenkilöstöä. Hän toimii työteknikkona teknisen yliopiston laboratoriossa.
Työt tuskin vähenevät.
Aalto-yliopiston säästötarve on 37 miljoonaa euroa, josta 17 miljoonaa on kolmessa vuodessa tarkoitus ottaa henkilöstökuluista. Kaikki henkilöstöryhmät professoreja lukuun ottamatta ovat yhteistoimintaneuvottelujen piirissä, kaikkiaan 4104 henkilöä, heistä palveluhenkilöstöä 1414.
– 17 miljoonaa on hirveä summa, Hujanen toteaa ja muistuttaa siitä, että juuri palveluhenkilöstö kävi viimeksi viime vuonna läpi yt-menettelyn, jonka tuloksena väkeä vähennettiin 118 henkilöä. Suurin osa hoitui eläköitymisillä ja muilla järjestelyillä, mutta potkujakin annettiin 41:t.
Samaan aikaan myös Helsingin yliopistolla on samanlainen prosessi päällä. Siellä voidaan irtisanoa jopa 1200 henkilöä.
Ei juustohöylää
Aalto-yliopisto järjesti tiistaina henkilöstölle tiedotustilaisuuden säästötoimista. Vielä ei kuultu, kuinka henkilöstöä suunnitellaan vähennettävän.
– Otin siellä esille sen, että palveluhenkilöstöä on jo aika kovaa kohdeltu, mutta siihen ei työnantajapuolelta otettu kantaa, Hujanen sanoi
Hujanen kertoo yliopiston rehtorin kuitenkin avanneen suunnitelmia sen verran, että juustohöylämenetelmällä säästöjä ei haeta.
– Kiinnostavaa olisikin tietää, mitä se tarkoittaa. Lopetetaanko kokonaisuuksia? Hujanen pohtii.
Hän ei usko, että tällä kertaa eläkkeellejäämiset ratkaisisivat paljonkaan, vaikka yliopistolla on paljon iäkästäkin porukkaa töissä.
– Ei näin suuria rahoja saada niillä kokoon, hän sanoo.
Taas sama edessä
Hujasen suurin huoli on se, kuinka henkilöstö jaksaa. Hän toteaa, että palveluhenkilöstön osalta kyse on pienipalkkaisista ihmisistä.
– Aiempi yt-prosessi oli raskas, siihen liittyi myös organisaatiouudistus. Tämä vuosi päästiin tekemään töitä ja nyt taas sama on edessä, hän toteaa.
– Henkilöstölle on raskasta miettiä, joutuuko työttömäksi. Raskasta tämä on niillekin, jotka eivät joudu, sillä epäilen, että työt tuskin vähenevät, vaikka yt-lain mukaan niin pitäisi olla.
Hän arvioi, että jonkinlainen yliopistokoulutuksen alasajo on Suomessa meneillään.
– Ei voi kuin ihmetellä, kun ennen vaaleja sitouduttiin siihen, että koulutukseen ei kosketa. Itse ymmärsin, että koulutus olisi ikään kuin kärkihanke, mutta kun vaalit olivat ohi, se olikin keskeinen leikkauskohde, Hujanen ihmettelee.
Hän muistuttaa siitä, että Aalto-yliopistoon yhdistettiin kolme sektoria – tekniikka, taide ja kaupallinen ala – jotta saataisiin innovaatioita.
– Nyt sitä sitten ajetaan alas. Aallolle leikkaus on erityisen suuri, koska yhdistymisen vuoksi luvattu lisäraha leikataan pois. Kaikkiaan lähtee 66 miljoonaa euroa.
uutiskirje 
