Vasemmistoliiton Kari Uotila muistutti siitä, että kyse on lapsen oikeudesta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon, kun eduskunta tiistaina käsitteli subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista.
– Mutta kysymys on myös taloudesta. Tässä talossa on käsittelyssä julkisen talouden suunnitelma ja on aivan selkeä viesti: kaikista suurin virhe hallitukselta on se, että se ampuu itse itseään siihen Suomen tärkeimpään tukijalkaan, joka on osaaminen ja koulutus ja tutkimus, Uotila sanoi.
– Laadukas varhaiskasvatus on tärkein osa, pitkävaikutteisin osa, tätä kokonaisuutta. Ja niin kuin OECD on muun muassa arvioinut, jokainen euro, joka laitetaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, tulee seitsenkertaisesti takaisin yhteiskunnalle. Mikä ihmeen laskuoppi hallituksella on käytössä, jos ei seitsenkertainen tuotto tärkeässä asiassa, joka samalla palvelee lasten oikeuksia, tule kysymykseen? Miksi leikataan ja aiheutetaan mittaamatonta vahinkoa pitkälle tulevaisuuteen?
Miksi olemme tällaisen oppimisen vastustamisen takana?
Vanhoja tietoja
Vasemmistoliiton kansanedustajia ihmetyttivät muutenkin esityksen perusteet. Li Andersson arvioi, että varhaiskasvatuspäätös on yksi hallituksen lyhytnäköisimmistä ja haitallisimmista. Hänestä se on tehty säästöt mielessä, mutta ilman todellisia perusteita.
– Tässä ei ole menty lapsen etu edellä vaan säästöt edellä, ja kaiken lisäksi arviot saatavista säästöistä perustuvat selvityksiin, jotka ovat yli kymmenen vuotta vanhoja eivätkä varmasti pidä paikkaansa enää, Andersson sanoi.
Paavo Arhinmäki kyseenalaisti sen, että jatkossa juuri työttömän lapsella ei ole oikeutta kokopäivähoitoon.
Hän totesi, että päivähoito on tehokkaimpia koulutuksen muotoja.
– Varhaiskasvatus on todella tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Sillä pystytään huolehtimaan siitä, että jo varhaisessa vaiheessa voidaan puuttua lapsien mahdollisiin ongelmiin, tiedetään lapsien tausta. Siihen nähden on käsittämätöntä, että hallitus lähtee nyt vanhempien työmarkkina-aseman perusteella jakamaan lapsia eri ryhmiin, hän sanoi.
– Samaan aikaan ei kuitenkaan huomioida sitä, että työelämä muuttuu valtavasti. Ei ole enää sellaista yksiselitteistä työttömyyttä tai työssä olemista, vaan on erilaista silpputyötä, osa-aikatyötä, päivätyötä. Tämä on äärimmäisen raju ratkaisu meidän tasa-arvon näkökulmasta. Tätä ei pidä missään tapauksessa hyväksyä.
Joitakuita ärsyttää
Anna Kontula suositteli opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) raporttia, jonka hän kirjoitti vasemmistoliiton eduskuntaryhmälle subjektiivisesta päivähoidosta kaksi vuotta sitten.
– Sen raportin pohjalta uskallan aika varmasti sanoa, että tässä uudistuksessa ei ole kysymys säästöistä, Kontula sanoi.
– Jos otetaan lastensuojelun kasvavat kustannukset huomioon ja kun otetaan byrokratian kasvavat kustannukset huomioon, mitään säästöjä ei ole tulossa.
Hän arvioi, että kyse on puhtaasti ideologisesta hankkeesta.
– Joitakuita poliitikkoja jostakin syystä aivan hirvittävästi ärsyttää, että myös tavallisilla suomalaisilla perheillä olisi valinnanvapaus, hän sanoi.
Lisää kustannuksia?
Silvia Modig muisteli viime eduskuntakauttaan sivistysvaliokunnassa. Myös silloin subjektiivinen päivähoito käytiin läpi asiantuntijoiden kanssa.
– En törmännyt yhteenkään lausuntoon, en yhteenkään asiantuntijanäkemykseen, jossa sanottiin, että rajoittamalla päivähoito-oikeutta, kasvattamalla ryhmäkokoja parannamme varhaiskasvatuksen laatua ja sillä edistämme lasten oikeutta. Jos teillä on tämmöinen asiantuntija tarjota, minä mielelläni lukisin tämän tutkimuksen.
Myös Helsingin kaupunginvaltuutettuna toimiva Modig totesi Helsingissä jo arvioidun, että hallituksen esityksessä ei ole mitään järkeä.
– Se ei edistä lasten oikeutta eikä tämä tule tuomaan mitään säästöjä. Päinvastoin me näimme, että tämä voi tuoda jopa meille lisää kustannuksia hallinnollisissa menoissa.
Nyt hävettää
Aino-Kaisa Pekonen muistutti subjektiivisen päivähoidon historiasta. Hän arvioi sen olevan eduskunnan naisverkoston vakuuttavin voimannäyttö. Aikanaan eri puolueiden naiskansanedustajat ajoivat yhdessä päivähoito-oikeuden läpi.
– Minua hävettää naisverkoston puolesta, että nyt me olemme vuonna 2015 hautaamassa tämän subjektiivisen päivähoito-oikeuden.
Hän sanoi hallituspuolueiden kansanedustajille, että muutoksessa ei ole kyse valinnanvapaudesta.
– Tehän nimenomaan olette rajoittamassa valinnanvapautta, perheiden oikeutta valita palveluita.
Jari Myllykoski kysyi, että miksei Suomessa haluta olla huipulla koulutuksen alkuvaiheessa, kun muuten kansainvälisten vertailujen huipputuloksia pidetään tärkeinä.
– Miksemme me halua olla osaamisen alkupolun osalta maailman paras, joka antaa sen pohjan varhaiskasvatuksen myötä osallistua ja omaksua opetuksen ja peruskoulutuksen kautta myös enemmän ja enemmän tulevaa oppimista? Onkin täysin järjetöntä, miksi olemme tällaisen oppimisen vastustamisen takana?
uutiskirje 
