Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen enimmäismäärät nousevat valtioneuvoston päätöksellä 27,5 prosenttia vuoden 2016 alussa. Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE vetoaa kuntien ja sairaanhoitopiirien päättäjiin korotusten kohtuullistamiseksi.
– Täysimääräisesti toteutettuna asiakasmaksujen korotukset aiheuttaisivat kohtuutonta inhimillistä kärsimystä julkista terveydenhuoltoa paljon käyttäville. Käytännössä maksumiehiksi joutuisivat työttömät, eläkeläiset ja pitkäaikaissairaat. Päätös ei ole sosiaali- ja terveyspoliittisesti perusteltavissa eikä päätöksen vaikutuksia arvioitu, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.
Pallo on kunnilla
Päätösvalta korotusten toimeenpanosta on kuntien ja sairaanhoitopiirien päättäjillä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus on jo linjannut, että asiakasmaksuihin tehdään vain indeksinmukainen korotus.
– Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula on heittänyt pallon kunnille. Päättäjien on syytä ottaa asiasta koppi ja jättää erilliskorotus toteuttamatta. HUS:n hyvä esimerkki asiassa luo toivoa, Kiukas sanoo.
Kokonaisuudessaan korotuksen piirissä on 38 tasasuuruista asiakasmaksua. Korotus koskisi esimerkiksi terveyskeskus- ja poliklinikkakäyntejä, kotipalveluja, lyhytaikaista laitoshoitoa, lääkärintodistuksia sekä lastensuojelun maksuja.
Lääkärissäkäynnit jakautuvat Suomessa OECD-maiden kolmanneksi epäoikeudenmukaisimmin tulojen mukaan laskettuna. Asiakasmaksut lisäävät eriarvoistumista eivätkä ratkaise julkisen talouden ongelmia. Ratkaisut löytyvät uudistamalla rakenteita ja toimintamalleja.
– Sote-uudistuksen yhteydessä on linjattu pitkä lista toimia, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuspaineita voidaan hillitä. Säästöä syntyy digitalisaatiolla, toimintamallien uudistamisella ja palveluverkon optimoinnilla. Asiakasmaksujen sijaan on keskityttävä kehittämistyöhön, Kiukas kiteyttää.
uutiskirje 
