Hallituksen ajamat yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat olleet pahasti solmussa jo pitkään. SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan kaikki solmut aukeavat joskus.
– Kyllähän tässä solmun avaimet ovat työnantajapuolella, koska he katkaisivat neuvottelut. SAK ja STTK olivat valmiita jatkamaan niitä, Lyly muistuttaa.
Asiaan palataan ensi talvena
Lylyä ihmetyttää, että työnantajat kieltäytyivät neuvottelujen jatkamisesta, vaikka palkansaajapuoli tarjosi heille hunajaa taivaalta. Tarjolla oli nollakorotukset vuodelle 2017 ja että vuonna 2018 kaikkien palkankorotukset määräytyisivät teollisuuden sopimusten mukaan.
Lyly uskoo että neuvotteluja sopimuksesta jatketaan, mutta tuskin enää tämän vuoden puolella.
– Ensi vuonna on monta sopivaa ajankohtaa, joita Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssakin varmasti harkitaan. Ensimmäinen on ennen kuin pakkolait tulevat eduskuntaan ja toinen huhtikuun lopussa, jolloin EK on lopettamassa keskitetyn sopimisen.
Lyly arvelee, että keskustelut voisivat alkaa ”joskus talvella”.
– Kyllä tämä talvelle venyy. Tuskin tammikuun alkupuolellakaan vielä mitään tapahtuu.
Lyly uskoo, että neuvottelupöytään palataan viimeistään ennen pakkolakien voimaantuloa kesäkuussa.
– Jonkinlaista yritystä tulee varmasti, koska kukaan ei oikein halua noita pakkolakeja.
Työnantajille kelpaavat pakkolaitkin
Hallituksen pakkolakiuhkaukset ovat Lylyn mukaan vaikeuttaneet järjestöjen neuvotteluja. Pakkolait aiotaan toteuttaa, jos työmarkkinajärjestöt eivät onnistu tekemään sopimusta, joka parantaisi Suomen kilpailukykyä hallituksen tavoitteiden mukaisesti.
– Työnantajia kiinnostaa varmasti myös pakkolakien kautta sopiminen, koska niilläkin saavutetaan heidän tavoitteensa.
Lylyn mielestä työnantajien olisi kannattanut aiemmin syksyllä tarttua palkansaajien yksimieliseen tarjoukseen.
– Me olemme tarjonneet tässä aika montaa isoa ratkaisua, mutta ne eivät ole kelvanneet. Nyt on EK:n vuoro tehdä esityksiä.
Lylyä harmittaa EK:n etukäteisvaatimus sopimuksen kattavuudesta.
– Normaalistihan kattavuus on arvioitu vasta, kun sopimus on syntynyt. Työnantajat tekivät virheen tarttuessaan AKT:n ilmoitukseen jättäytyä pois yhteiskuntasopimuksesta.
Lyly muistuttaa, että AKT:kin on luvannut harkita asiaa uudelleen, jos pakkolait poistuvat.
– Mitä enemmän epävarmuustekijöitä pakkolakien toteuttamiseen tulee, sitä houkuttelevammaksi sopimisen tie tulee luultavasti myös työnantajille, Lyly uskoo.
lehti 