Suomen hallituksen kanta ns. kabotaasikuljetuksiin on muuttunut täysin Anne Bernerin (kesk.) tultua liikenne- ja viestintäministeriksi. Aikaisemmat ministerit ovat puolustaneet Suomen lainsäädäntöä EU-komission vaatimuksia vastaan.
Kabotaasi tarkoittaa valtion sisäistä kuljetusta toiseen valtioon rekisteröidyllä ajoneuvolla. Kabotaasikuljetukset ovat tilapäisiä järjestelyjä. Kiistaa on siitä, kuinka pitkäksi ajaksi Suomeen tulevat rekat saavat jäädä ajamaan Suomen sisäisiä kuljetuksia.
Joulun alla hallitus päätti toimia EU-komission vaatimusten mukaisesti. Suomen laista kumotaan kabotaasikuljetuksia koskevat rajoitukset. Lainsäädäntötoimesta päätettiin jo viime kesänä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen alkutaipaleella.
Lakimuutoksen on määrä astua voimaan maaliskuussa, jos hallituksen esitys läpäisee eduskunnan. Aiemmat eduskunnat ovat tiukentaneet kabotaasisäännöksiä.
Vastedes kolme kuljetusta viikossa
Suomi joutui hakaukseen EU-komission kanssa kabotaasia koskevasta lainsäädännöstä kesällä 2013. Komission mielestä Suomen laki ei vastannut EU-direktiiviä.
Direktiivin mukaan ulkomainen rekka saa purkaa tulomaassa kolme maan sisäistä kuormaa seitsemän vuorokauden aikana sen jälkeen, kun alkuperäinen kuorma suomalaiselle tilaajalle on toimitettu.
Suomi on rajoittanut kabotaasia sallimalla samalle ajoneuvolle kymmenen kuljetusta kolmen kuukauden aikana. Lisäksi Suomen lainsäädäntö pitää jokaista lastin osapurkua yhtenä kuljetuksena. EU:n mielestä osapurut ovat yhtä ja samaa kuljetusta.
Hyötyä harmaasta taloudesta?
Ongelmaksi on nähty kabotaasin ja harmaan talouden yhteys sekä epäterve kilpailu. Erityisesti Baltian ja Itä-Euroopan kuljetusfirmat napsivat kuljetuksia suomalaisyrityksiltä muun muassa matalammilla palkoilla.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on nähnyt asiassa hyvääkin. Hänen mielestään kabotaasin vapauttamisesta hyötyy elinkeinoelämä kuljetuskustannusten halventuessa (HS 20.11.).
Kuljetusala ei ole kabotaasille hurrannut. Esimerkiksi Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT pitää ministeri Bernerin esitystä kuoliniskuna suomalaiselle kuljetuselinkeinolle. Liiton puheenjohtaja Marko Piirainen sanoo lakimuutoksen liittävän suomalaiset raskaan liikenteen kuljettajat työttömien jonon jatkoksi.
Myös kuljetuselinkeinoa edustava SKAL ja Autoliikenteen työnantajaliitto ovat vastustaneet kabotaasin vapauttamista.
Vääntöä komission kanssa
Kuluneen kolmen vuoden aikana kabotaasikiista Suomen ja EU-komission välillä on edennyt verkalleen. Suomi on vastannut komission Pilot-kyselyyn, ja Brysselistä on lähetetty EU-komission virkamies perehtymään Suomen tilanteeseen ja neuvottelemaan Suomen liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.
Suomen vastapelurina on ollut suomalaislähtöinen EU-virkamies Kristian Hedberg, mikä ei ole helpottanut Suomen asiaa. Hän on johtanut EU-komissiossa maakuljetusasioita käsittelevää osastoa. Komission virkamiehet eivät edusta lähtömaitaan, vaan komissiota.
Pilot-kyselyssä komissio tiedusteli, pitävätkö suomalaiset itse kabotaasisäännöksiään EU-lainsäädännön mukaisina ja onko EU:n kabotaasisäännöstö suomalaisten mielestä EU-lainsäädännön mukaista.
Vastauksessaan liikenne- ja viestintäministeriö puolusti tiukasti Suomen lainsäädäntöä ja totesi, että kabotaasin ja harmaan talouden kytkös on kasvava ongelma kuljetusalalla. Suomalaiset kabotaasisäännökset olivat ministeriön mukaan tärkeitä taistelussa harmaata taloutta vastaan ja turvaamassa tasapuolista kilpailua.
Direktiivin määräyksiä suomalaiset pitivät epämääräisinä ja vaikeina valvoa. Epäselvyyttä ei haluttu jättää lainvalvojien päänvaivaksi. Siksi täsmennykset haluttiin kirjata Suomen lakiin.
Suolainen uhkasakko
Suomen vastaus ei EU-komissiota miellyttänyt, ja se antoi Suomelle perustellun lausunnon. Perusteltu lausunto on esiaste asian viemiselle EU:n tuomioistuimeen.
Sipilän hallitus päätti ministerin Bernerin esittelystä 24. kesäkuuta myöntyä komission vaatimuksiin. Perusteena oli arvio, etteivät Suomen kabotaasisäännökset menestyisi EU-tuomioistuimessa.
Edelliset hallitukset olivat valmiit katsomaan ensin tuomioistuimen päätöksen ja muutamaan lakia vasta, jos tuomioistuimen kanta olisi ollut Suomelle kielteinen. Kielteisestä tuomiosta olisi seurannut todennäköisesti suolainen uhkasakko, ellei Suomi olisi muuttanut lainsäädäntöään määräajassa.
lehti 