Elämme erikoisia aikoja, kun eduskunnan perustuslakivaliokunnan johto joutuu puolustamaan Suomen perustuslakia ja valiokunnan toimintaa hallituksen ministereitä ja muita oikeistopoliitikkoja vastaan. Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) ja varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) totesivat yhteisessä kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa lauantaina 9.1. joidenkin haluavan käyttää perustuslakia omiin poliittisiin tarkoituksiinsa.
”Perustuslakivaliokunta ei voi näin tehdä eikä tee. Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia. Perustuslain tulkinta on perustuslakiin perustuva tehtävä, jonka valiokunta ottaa vakavasti.”
Perustuslakiasiantuntijat ovat jo pitkään olleet oikeiston nälvinnän kohteina, ja syksyllä hallituksessa esiintyi närkästystä myös hallituksen joihinkin säästölakeihin kriittisesti suhtautunutta perustuslakivaliokuntaa kohtaan.
”Lakiesitystä arvioidessaan valiokunta ei voi päättää, että jokin aikaisemmin esitetty näkökohta yksinkertaisesti sivuutetaan tai että sovelletaan vain tiettyjä perustuslain säännöksiä”, Lapintie ja Tölli vastasivat arvosteluun.
”Vuosia populistista nälvintää”
Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro ja Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvioivat samana päivänä Perustuslakiblogissa, että Suomessa on vuosikausia vellonut populistinen ja ”milloin mistäkin päivän- tai puoluepoliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta, ponnistanut perustuslain ja ihmisoikeussopimusten sekä perustuslakivaliokunnan ja sen kuulemien asiantuntijoiden nälvintä”.
”Ideologisesti värittynyttä tulkintaa”
Perjantaina jos ei nyt nälvintään, niin kovaan arvosteluun yhtyi elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) asianajajaliiton tilaisuudessa. Hänen mukaansa kysymyksiä herättää perustuslain säännösten ”kovin kapea-alainen tulkinta”.
– Perustuslain oikeudet edellyttävät normien keskinäistä punnintaa ja niitä pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten.
– Pahimmillaan ylettömän tiukka – toisinaan ideologisestikin värittynyt – tulkinta voi johtaa säännösten merkityksen hämärtymiseen maailman muuttuessa ympärillä. Vaarana onkin, että ulkomaailman muuttuneet realiteetit tekevät lopulta tyystin mahdottomaksi toteuttaa perustuslain säännösten taustalla olevia, muutoin kannatettavia tavoitteita, Rehn sanoi.
– Pitäisiköhän tänä päivänä kyetä löytämään parempi tasapaino elinkeinovapauden ja sosiaalisten oikeuksien välille? Muuten voi käydä niin, että kansantalouden kurki kuolee ennen kuin suo sulaa.
Arvostelua kokoomuksessa ja perussuomalaisissa
Rehn ei ole ainoa ministeri, jota perustuslaki harmittaa. Elokuussa oikeusministeri Jari Lindström (ps) piti perussuomalaisten puoluekokouksessa kansan oikeustajua tärkeämpänä kuin oikeusoppineiden mielipiteitä.
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kirjoitti 8.1. Suomen Kuvalehdessä, ettei paheksu perustuslain asettamia rajoja poliittiselle päätöksenteolle.
”Niin sen tuleekin tehdä. Mutta talouspolitiikan kannalta perustuslaki saattaa rajoittaa vastuullista päätöksentekoa enemmän kuin mikä on kohtuullista ja mielekästä”, hän jatkoi.
Marraskuussa kokoomuksen entinen kansanedustaja Kimmo Sasi vaati Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportissaperustuslain 124. §:n kumoamista, koska se rajoittaa julkisten tehtävien siirtoa muille kuin viranomaisille.
”Jotkut uskaltavat puolustaa”
Lavapuro ja Ojanen totesivat Perustuslakiblogissa, että jos perustuslakivaliokunta ryhtyisi tulkitsemaan perustuslakia sen mukaan, mitä erilaiset taloudelliset ja poliittiset intressit kulloinkin jonkun mielestä edellyttävät, ”ei meillä olisi perustuslakia tai sen valvontaa siinä muodossa kun ne tavataan ymmärtää länsimaisissa demokratioissa”.
Lavapuro ja Ojanen kiittävät sitä, että ”jotkut poliittisen eliitin toimijat uskaltavat näinä aikoina nousta esiin ja pitää perustuslain ja ihmisoikeuksien puolia eduskunnassa ja hallituksessakin kaikenmaailman populisteista piittaamatta”.
Lapintien ja Töllin lisäksi he nimeävät sisäministeri Petteri Orpon.
EU:n komissio ryhtyy tutkimaan demokratian tilaa Puolassa. Jos Suomen oikeistopoliitikot elinkeinoelämän tuella saisivat tahtonsa läpi, voi olla, että syyniin joutuisi myös eräs pohjoinen maa.
lehti 