Ruotsin hallituksen pääpuolueen, demareiden kannatus on mielipidemittauksissa historiallisen matalalla tasolla (23–24 prosenttia). Samaan aikaan vasemmistopuolue (Vänsterpartiet), joka on yhtä aikaa hallituksen tukipuolue ja oppositiopuolue, taas on hieman nostanut kannatustaan vuoden 2014 vaaleista. Monet vasemmistovaikuttajat toivovat puolueelta kuitenkin räväkämpää politiikkaa.
Demareista ja ympäristöpuolueesta koostuva vähemmistöhallitus ei pysty toteuttamaan budjettejaan ilman vasemmistopuolueen tukea, puheenjohtaja Jonas Sjöstedt toteaa Viikkolehden haastattelussa. Puolue sai vaaleissa 5,7 prosenttia äänistä ja viime kuukausina sen kannatus on eri mittauksissa liikkunut 6,5–8 prosentin lukemissa.
Vaikutusvaltaa budjettiin
Vasemmistodemari toivoisi hallitukselle ärhäkämpää haastajaa vasemmalta.
– Me olemme oppositiopuolue, mutta teemme valtion budjettia yhdessä hallituksen kanssa. Meillä on valtaa erityisesti talouspolitiikan suhteen, Sjöstedt sanoo ja lisää:
– Budjetissa saimme vietyä läpi parannuksia esimerkiksi korottamalla palkkoja naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla ja nostamalla yksinhuoltajille maksettavia tukia.
Ja niin; Ruotsin taloudella menee todella hyvin. Loppusyksystä 2015 OECD arvioi, että Ruotsin bkt kasvaa tulevienkin vuosien aikana jopa 3 prosenttiyksikköä vuodessa. Ruotsilla on Sjöstedtin mielestä varaa investointeihin ja uusien asuntojen rakentamiseen olisi panostettava erityisen paljon.
– Eritoten matalapalkkaisille tarkoitetuista vuokra-asunnoista on huutava pula. Meillä alkaa monilla aloilla olla työvoimapulaa ja ongelman ratkaisemiseksi ammatilliseen koulutukseen pitäisi panostaa maanlaajuisesti. Vasta maahan saapuneet pakolaiset tarvitsevat usein uuden ammatillisen pätevyyden päästäkseen ruotsalaiseen yhteiskuntaan kiinni.
Kiristynyt maahanmuuttolinja
Ruotsin porvarilliset oppositiopuolueet (ja tietenkin ruotsidemokraatit) toitottivat koko syksyn samaa viestiä: ”nyt ei ole varaa eikä kykyä vastaanottaa satojatuhansia turvapaikanhakijoita”.
Myös sosiaalidemokraattien kanta muuttui syksyn kuluessa ja lopulta pääministeri Stefan Löfvenkin nosti kätensä pystyyn. Syntyi hallituksen ja porvarialliansin maahanmuuttolinjaus, jonka seurauksena aloitettiin muun muassa rajatarkastukset ja henkilöpaperien perääminen – käytännössä monien turvapaikanhakijoiden kohdalla rajat suljettiin.
Vasemmistopuolue on pyrkinyt neuvottelemaan hallituksen kanssa kaikissa asioissa, ja niin se teki myös pakolaispolitiikan suhteen, kunnes jättäytyi loppumetreillä uuden maahanmuuttolinjauksen ulkopuolelle.
– Uudessa pakolaispoliittisessa linjauksessa on kiristyksiä, jotka ovat haitallisia sekä turvapaikanhakijoille että ruotsalaiselle yhteiskunnalle. Tilapäisten oleskelulupien lisääminen on esimerkki tästä. Nykytilanteessa vasemmistopuolue on, kenties keskustapuoluetta lukuunottamatta, ainoa puolue, joka todella puolustaa turvapaikkaoikeutta, Jonas Sjöstedt sanoo.
Ei alennetuille palkoille
– Ruotsi ei ole tullut siihen pisteeseen, ettemme kykenisi vastaanottamaan lisää pakolaisia. Olemme selviytyneet syksystä kunnialla siitä huolimatta, että monet kunnat vastaanottivat todella paljon turvapaikanhakijoita, Sjöstedt sanoo ja jatkaa:
– Oikein kohdennetuilla investoinneilla pystymme rakentamaan vahvan yhteiskunnan. Mielestäni Ruotsi on syksyn aikana näyttänyt monet parhaimmista puolistaan. Monissa kunnissa vastaanotto on ollut hyvää ja tehokasta.
Moderaatit (maltillinen kokoomus) ovat vaatineet alennettuja palkkoja vasta maahan saapuneille, jotta tämän ryhmän pääsy työmarkkinoille helpottuisi.
– Oikeisto pyrkii käyttämään turvapaikanhakijoita tekosyynä työoikeuden ja hyvinvoinnin murtamiseksi. Siksi hallituksen on päätettävä, kuunteleeko se oikeistoa vai meitä.
Helmikuun puolivälissä useat vasemmistopuolueen puoluehallituksen jäsenet vaativat puoluetta jättäytymään budjettiyhteistyöstä kokonaan, ellei hallitus muuta pakolaispolitiikkaansa humaanimpaan suuntaan. Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että puolueen rooli apupuolueena jatkuu.
Kritiikkiä vasemmalta
– Ay-liikkeessä ja sosiaalidemokraattisessa puolueessa on erittäin voimakasta kritiikkiä sosiaalidemokraatteja kohtaan. Vasemmistopuolueella olisi mainio tilaisuus astua kuvaan puolueena, joka harjoittaisi todellista sosiaalidemokraattista politiikkaa. Mielestäni vasemmistopuolue tekee tässä vakavan virheen, kun se ei haasta demareita tiukemmin, sanoo Daniel Suhonen.
Suhonen on vasemman laidan demari ja toimii ay-liikettä lähellä olevan ajatushautomo Katalysin johtajana. Suhosen mielestä vasemmistopuolueen pitäisi nykyistä paremmin markkinoida omaa viestiään perinteisissä hyvinvointiin ja työelämään liittyvissä kannanotoissaan.
– Tietenkin vasemmistopuoluetta vaivaa se, että sen kannatus ei ole riittävä. Jos kannatus kasvaisi ja se saisi lisää valtaa myös ay-liikkeessä, silloin se pystyisi haastamaan demareita. Näkemykseni mukaan vasemmistopuoluelaiset haluaisivat olla äänestäjien silmissä sosiaalidemokraatteja, mutta he eivät pysty haastamaan demareita, koska heillä on tarve olla kilttejä ja tottelevaisia, Suhonen kiteyttää arvostelunsa.
Vääntö asuntopolitiikasta
Suhosen mielestä sekä hallitus että vasemmistopuolue ovat liian varovaisia nimenomaan talouspolitiikan suhteen. Hänen mielestään nyt olisi uskallettava lainata rahaa ja investoida.
– Pakolaisten vastaanoton suhteen on tehty poikkeus viime syksynä, ne kustannukset katetaan osittain lainarahalla, muutoin pääsääntö ruotsalaisessa talouspolitiikassa on viime vuosikymmenten ajan ollut se, ettei lainaa oteta. Mielestäni nyt pitäisi ottaa lainaa, jotta voitaisiin rakentaa asuntoja, lisätä koulutuspaikkoja ja luoda työpaikkoja. Vain tällä tavalla me voimme taata sen, että myös maahan vasta saapuneille voidaan rakentaa toimiva yhteiskunta.
Kun apteekin hyllyltä vasemmistopuolueelta tuleekin esitys kevään asuntopoliittisiin vääntöihin: kiinteistönomistajille pitäisi ottaa valtion takaamaa lainaa 25 miljardin kruunun (2,6 miljardin euron) edestä. Ehtona lainalle, jonka turvin pystyisi rakentamaan 50 000 vuokra-asuntoa, olisivat kohtuulliset vuokrat.
lehti 