On ruokatunti, ja oppilaat tungeksivat ison vadin ympärillä päästäkseen pesemään kätensä ennen ateriaa.
Vuosi sitten moisen vesimäärän käyttäminen käsienpesuun olisi ollut tuhlausta 800 oppilaalle Swazimaan Sitsatsawenin koulussa.
Ennen oppitunteja saatettiin lykätä, koska oppilaat joutuivat etsimään kilometrien päästä vettä koulun keittiön tarpeisiin, vararehtori Zodwa Nxumalo kertoo.
– Likainen jokivesi oli ainoa vaihtoehto, hän lisää.
Ripuli ja muut veden mukana tarttuvat taudit olivat jokapäiväisiä, koska lapset joivat saastunutta vettä sekä koulussa että kotona. Veden niukkuus karkotti seudulta niin opettajat kuin sairaanhoitajatkin.
Nyt aurinkoenergialla toimiva porakaivo täyttää peruskoulun ohella myös läheisen terveysklinikan ja lukion vedentarpeen. Pumpun on rahoittanut uskonnollisen järjestön perustama Swaziland Nazarene Health Institutions.
Seudun paras porakaivo
Sitsatsawenin vesilautakuntaa johtava David Tembe kehuu porakaivoa seudun parhaaksi.
– Perinteiseen sähköpumppuun verrattuna aurinkopumppu toimii melkein ilmaiseksi, kun aurinkopaneeli tuottaa energian. Säiliöstä on vedetty putket kolmeen laitokseen, hän kertoo.
Kylän yleinen sähkökäyttöinen porakaivo ei ole toiminut lähes vuoteen, koska rahaa ei löydy reilut sata euroa kuussa maksavaan sähkölaskuun. Köyhyyden, aidsin ja työttömyyden koettelemista kotitalouksista ei liikene ropoakaan.
Temben mukaan sähkövirran epätasaisuus myös rikkoo pumpun säännöllisin välein. Menee viikkoja ennen kuin maaseudun vesihuollosta vastaavat korjaajat ehtivät paikalle.
Kaiken lisäksi asukkailta pitäisi löytyä rahat vioittuneen osan vaihtamiseen. Valtaosa asukkaista elääkin purojen ja lähteiden veden varassa, vaikka koululla on nyt vettä yllin kyllin, Tembe tiivistää.
– Koulun johto ei halua jakaa vettä asukkaille, koska ihmisten pelätään ryntäävän paikalle valtavien säiliöiden kanssa, hän sanoo.
Puhdasta vettä vain koulussa
Vararehtori Nxumalokin suree sitä, että lapsille on tarjolla puhdasta vettä vain koulussa. Moni viettää suuren osan vapaasta tai läksyjenlukuajastaan etsien vettä kotinsa tarpeisiin.
– Rikkinäiset vesipumput ovat yleinen näky kaikkialla, maaseudun vesihuollossa työskentelevä Johannes Ntuli kertoo. Se koskee sähköisten ohella niin käsikäyttöisiä kuin lasten karuselliksi naamioituja ”leikkipumppujakin”.
Pääsyynä on sekä asukkaiden että valtion rahapula.
– Vaikka koulutamme asukkaita huoltamaan pumppuja, se ei jostain syystä onnistu, hän jatkaa.
Pohjavedet eivät vaarannu
Agri Pump -yhtiön johtaja Jimmy Braithwaite sanoo, että moni asennusfirma tekee pihiyttään huonoa työtä eikä tule korjaamaan jälkiään, kun pumppu hajoaa.
Aurinkovoimalla toimivan pumpun etuihin hän lukee sen, ettei se vaaranna pohjavesivarantoja nostamalla liikaa vettä, kuten sähköpumppu. Aurinkoenergiasta ei myöskään koidu haitallisia päästöjä.
Omat hankaluutensa siinä kuitenkin on, Ntuli huomauttaa.
Aurinkopaneelit houkuttelevat varkaita, koska niiden avulla voi saada virtaa kodin sähkölaitteisiin. Toinen heikkous on se, että pilvisenä päivänä pumppu ei toimi.
lehti 