Teknologiateollisuus arvioi kilpailukykysopimuksen myönteisten vaikutusten jäävän odotettua vaatimattomammiksi. Työnantajajärjestön laskelmien mukaan hallituksen tavoittelemasta 5 prosentin hintakilpailukyvyn parannuksesta jäädään huomattavasti jälkeen.
Varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroisen mukaan Teknologiateollisuus kannattaa kiky-sopimusta ja toivoo sen syntyvän. Kuitenkin hänen mukaansa sopimuksen ”strategien kattavuus” on uhattuna, koska Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT uhkaa jäädä ulkopuolelle.
Strategisella kattavuudella Inkeroinen tarkoittaa teollisuuden kuljetusketjua tuotantolaitoksista satamiin ja laivoihin. Hän toivoo, että AKT vielä harkitsisi asiaa uudelleen ja pyörtäisi kielteisen päätöksensä.
– Muutkin järjestöt ovat suostuneet harkitsemaan asioita uusiksi kilpailukykysopimuksen yhteydessä, myös Teknologiateollisuus ja esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM.
Työnantajaliitot ja ammattiliitot neuvottelevat parhaillaan keskusjärjestösopimuksen soveltamisesta sopimusaloilleen. Neuvotteluihin on varattu aikaa toukokuun loppuun, jonka jälkeen arvioidaan sopimuksen kattavuus.
Työnjako selväksi
Teknologiateollisuuden katse tähyää jo kilpailukykysopimuksen taakse, työmarkkinajärjestelmän uudistamiseen.
Teknologiateollisuus toivoo Suomeen Ruotsin kaltaista työmarkkinamallia. Siinä palkankorotuksia ohjaa teollisuuden ja etenkin vientiteollisuuden palkkalinja.
Teknologiateollisuus haluaa myös selkeyttää työnjakoa purkamalla kytköksen politiikan ja työmarkkinapolitiikan välillä.
– Nykyisin vallitsee riippuvuussuhde hallituksen politiikan ja työmarkkinapolitiikan välillä, Inkeroinen sanoo.
Esimerkiksi kilpailukykysopimuksen teko on hänen mielestään ollut hyvin vaikeaa, koska siihen on kytkeytynyt niin monia asioita politiikan agendalta ja työmarkkinapolitiikan agendalta.
Verot kiinnostavat
Inkeroisen mukaan kytköksen purkaminen ei tarkoita, etteikö hallituksen talouspolitiikan ja työmarkkinapolitiikan tulisi kulkea samaan suuntaan.
– Tavoitteet voivat olla yhtenevät, mutta riippuvuudet ja alitussuhteet pitäisi purkaa, Inkeroinen täsmentää.
Esimerkiksi hallituksen veropolitiikan hän arvioi olevan mielenkiinnon kohteena jatkossakin, koska se vaikuttaa palkansaajien ostovoimaan.
– On kuitenkin väärin ajatella, että työnantajien pitäisi taata ostovoimaa palkansaajille, jos hallitus ei kevennä verotusta.
Inkeroisen mukaan palkanmuodostuksen tulee lähteä yritysten maksukyvystä ja tuottavuudenkehityksestä, ei hallituksen veroratkaisuista.
uutiskirje 
