Kaksi vuotta jatkuneen vaikean kauden jälkeen Venäjällä toimivat suomalaisyritykset näkevät jo pieniä valonpilkahduksia tunnelin päässä. Vaikeudet eivät kuitenkaan ole vielä lähimainkaan ohi, kertoo tuore Venäjän kaupan barometri.
– Hyvä ajat ovat vielä kaukana edessäpäin. Barometrin tulokset kertovat kuitenkin, että yritysten usko markkinaan on hiljalleen palaamassa, kertoi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen barometrin julkistustilaisuudessa maanantaina.
Venäjän taloustaantuma, pakotteet, öljyn alhainen hinta ja ruplan heikko kurssi sekä venäläisyritysten rahoitusvaikeudet ovat edelleen ongelmia, jotka eivät ole poistuneet mihinkään. Ne pudottivat Suomen ja Venäjän välistä kauppaa noin kolmanneksella vuonna 2015.
Sopeutuminen ”uuteen normaaliin”
Venäjällä toimivat yritykset ovat vientiyrityksiä paremmin pystyneet sopeuttamaan toimintaansa vallitseviin olosuhteisiin, ”uuteen normaaliin”, kuten Rekolainen nykytilannetta luonnehtii.
Suomalaisyritysten liiketoiminta Venäjällä on edelleen vähentynyt kuluneen kuuden kuukauden aikana. Ei kuitenkaan enää yhtä paljon, kuin aikaisemmin.
Seuraavalle puolivuotiskaudelle lähes kolmannes vastaajista odottaa jo kasvua. Lähes puolet odottaa tilanteen pysyvän ennallaan.
Venäjän talouden pudotuksen tasaantuminen on kääntänyt yritysten investointiaikeet hienoiseen kasvuun. Joka viiden yritys aikoo investoida. Useimmiten investoinnin kohteena on tytäryhtiö tai edustusto.
Barometrin mukaan yritykset ovat selvästi aktivoituneet ja aikaisempaa harvempi pysyttelee passiivisena. Joka kolmas yhtiö kertoo vahvistaneensa myyntiään tai lisänneensä markkinointia.
Noin 15 prosenttia yrityksistä aikoo vähentää henkilökuntaansa Venäjällä ja hieman useampi myös Suomessa.
Riesaa pakotteista
Yli 60 prosenttia yrityksistä kertoo pakotteiden vaikuttaneen negatiivisesti toimintaansa. Useimmiten kyse on rahoitukseen liittyvistä ongelmista.
EU tarkastelee pakotepolitiikkaansa seuraavan kerran kesällä. Vaikka moni Itä-Euroopan maa ja muiden muassa Italia on arvostellut pakotepolitiikkaa, sen ei uskota muuttuvan toistaiseksi. Pakotteet ovat kytköksissä Minskin sopimukseen, eikä se ole toteutunut toivotulla tavalla.
– Vaikka pakotteet poistuisivatkin, kaikki ei palaa ennalleen, huomautti johtaja Timo Vuori keskuskauppakamarista.
Hänen mukaansa Venäjälle tuotantoaan siirtäneet yritykset eivät välttämättä palauta sitä takaisin Suomeen pakotteiden väistyessä.
Pakotteet eivät ole kuitenkaan toistaiseksi johtaneet Venäjän energiaan ja sen vientiin perustuvan petrotalouden modernisaatioon. Se edellyttäisi Vuoren mukaan länsimaista teknologiaa ja investointeja.
– Se mitä aikaisemmin kutsuttiin talouden modernisaatioksi, on nyt tuonnin korvaamista kotimaisella tuotannolla, Vuori totesi.
Tuonnin modernisaation ja korvaamisen sijasta on Vuoren mukaan tapahtunut pikemminkin Venäjän tuonnin siirtymistä maihin, jotka eivät ole mukana sanktioissa.
Suomalais-Venäläinen kauppakamari selvittää puolen vuoden välein tehtävässä barometrissa selvitetään Venäjällä suuntautuvan kaupan ja siellä tapahtuvan liiketoiminnan edellytyksiä ja odotuksia.
Tutkimuksen on suorittanut Taloustutkimus ja sen perusjoukon muodostavat Suomalais-Venäläisen kauppakamarin noin 700:aa jäsenyritystä edustavat henkilöt. Kysely suoritettiin 302 puhelinhaastatteluna maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla.
uutiskirje 
