Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön kohdistuneet leikkaukset näkyvät jo nyt käytännössä, osoittaa kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan selvitys. Leikkausten vuoksi järjestöjen ainutlaatuista työtä ihmisoikeuksien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten aseman parantamiseksi jää tekemättä: satoja hankkeita on karsittu ja yli miljoona ihmistä jää ilman apua.
Useita satoja järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita on jouduttu keskeyttämään, karsimaan tai jätetty kokonaan aloittamatta, käy ilmi Kepan tänään julkaisemasta selvityksestä.
Kehitysmaissa hyödynsaajien määrä on tippunut yli miljoonalla ihmisellä, ja järjestöt ovat lopettaneet tai lopettamassa kokonaan toimintansa useissa maissa. Suomen maine luotettavana kumppanina on kärsinyt kolauksen.
Historiallisen isot leikkaukset
Suomen hallitus leikkasi viime vuonna kehitysyhteistyömäärärahoja historiallisen paljon ja nopeasti. Myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin melkein puolet.
– Vaikka päättäjät ja virkamiehet ovat kannustaneet järjestöjä leikkausten keskellä toimintojen tehostamiseen ja asettaneet tavoitteeksi ”vähemmällä enemmän”, tosiasia on, että pienemmillä resursseilla saadaan vähemmän tuloksia aikaan, sanoo Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula järjestön tiedotteessa.
Järjestöihin kohdistuneet leikkaukset näkyvät esimerkiksi naisten, lasten ja vammaisten ihmisoikeuksiin liittyvässä työssä, paikallisyhteisöjen tukemisessa, nuorten ja naisten ammatillisen osaamisen ja yrittäjyyden kehittämisessä sekä paikallisen kansalaisyhteiskunnan tukemisessa ylipäätään.
Avun tarve kasvaa
– Järjestöt tekevät tärkeää työtä, jolla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Järjestöjen kehitysyhteistyö keskittyy usein ihmisryhmiin, aiheisiin ja alueisiin, joilla muut kehitystoimijat eivät työskentele. Moni kaikkein heikoimmassa asemassa oleva jää nyt tuen ulkopuolelle, sanoo Kepan asiantuntija Auli Starck.
– Monet järjestöt näkevät työssään ristiriidan: konfliktit, pakolaisuus ja avun tarve kasvavat, mutta kehitysyhteistyöhön on entistä vähemmän resursseja. Erityisesti leikkausten nopea toimeenpano on vaikeuttanut järjestöjen työtä, ja asettanut jo saavutetut tulokset vaakalaudalle, Starck toteaa.
Järjestöt ovat priorisoineet kehitysmaissa tehtävää työtä. Esimerkiksi järjestöjen Suomessa tekemä globaalikasvatus ja viestintä on vähentynyt huomattavasti.
Suomessa kehitysjärjestöistä on irtisanottu vähintään 50 työntekijää ja henkilötyövuosia on menetetty vähintään kaksinkertainen määrä. Kehitysmaissa työskenteleviä suomalaisia ja paikallisia työntekijöitä on irtisanottu yli 360.
Osa vaikutuksista näkyy myöhemmin
Osa leikkausten vaikutuksista tulee näkyviin vasta myöhemmin, kun ulkoministeriö tekee uusia rahoituspäätöksiä aiempaa pienemmällä budjetilla ja järjestöt joutuvat sopeutumaan uuteen rahoitustasoon.
Selvitykseen kerättiin tietoja noin 50 järjestöltä, mikä on vajaa kolmasosa viime vuonna ulkoministeriön tukea saaneista järjestöistä. Leikkausten kokonaisvaikutukset ovat siis vielä mittavammat.
Hallitus leikkasi viime syksyn budjettiriihessä noin 43 prosenttia varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista, kun mukaan lasketaan myös päästöhuutokauppatulojen siirtäminen ilmasto- ja kehitysrahoituksen sijaan teollisuudelle.
Kevään 2016 kehysriihessä kehitysyhteistyöstä leikattiin vielä lisäksi 25 miljoonaa vuodesta 2018 eteenpäin.
uutiskirje 
