Kuka yritti kaapata vallan Turkissa?

Pintaa syvemmältä

Turkin viime viikonlopun vallankaappausyritys oli vielä käynnissä, kun presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti, että kaappausyrityksen takana olivat Yhdysvalloissa maanpaossa asuvan turkkilaisen uskonoppineen Fethullah Gülenin kannattajat, jotka olivat soluttautuneet asevoimiin ja poliisiin.

Selitys ei vakuuta kaikkia. Vallankaappausyrityksen päätekijöiksi nimettyjen joukossa on ilmavoimien entinen komentaja, kurdijoukkojen vastaista taistelua Turkin kaakkoisosissa johtanut kenraali sekä Istanbulin lähelle sijoitettujen Naton valmiusjoukkojen komentaja.

”Ei kuulosta kovin vakuuttavalta, että Turkin asevoimat, joilla on toiseksi suurimmat Nato-joukot heti Yhdysvaltojen jälkeen, olisivat islamilaisen lahkon kontrollissa”, arveli turkkilainen veteraanitoimittaja Cengiz Candar.

Toiset kommentaattorit ihmettelivät sitä, kuinka Fethullah Gülenin saarnoissaan peräänkuuluttamat väkivallattomuuden ihanteet sopivat yhteen sotilasvallankaappauksen kanssa.

Sosiologi Doğu Ergil puolestaan epäili, ettei Gülenin perustama Hizmet-liike olisi toiminut niin amatöörimäisesti kuin vallankaappaajat ja ajanut itsensä tieten tahtoen tuhoon.

Keväällä lakkautetun Radikal-lehden päätoimittaja Ezgi Basaran totesi, että valtion tv-kanavalla luettu vallankaappaajien julkilausuma muistutti Turkin ensimmäisen presidentin Mustafa Kemal Atatürkin käyttämää kansallismielistä retoriikkaa.

Yhden teorian mukaan vallankaappauksen takana olivatkin asevoimia pitkään hallinneet kemalistit, jotka onnistuivat houkuttelemaan Gülenin kannattajia mukaan salaliittoon.

Uskonnon kasvavaa roolia yhteiskunnassa vastustavat kemalistit tiesivät, että kaappausyritys tulisi epäonnistumaan ja johtaisi puhdistuksiin, joissa päästäisiin eroon asevoimissa avainpaikoille kohonneista Gülenin kannattajista.

Vallankaappaajien tekemät lukuisat virheet ja Erdoğanin hallituksen etukäteen laatimat pidätyslistat ovat saaneet monet myös epäilemään, että vallankaappausyritys oli hallituksen masinoima salajuoni.

Erdoğan totesi viikonloppuna, että ”vallankaappausyritys oli lahja Jumalalta, sillä se antoi syyn armeijan puhdistamiseen”.

Keskiviikkoon mennessä 6 000 sotilasta oli pidätetty. Lisäksi 9 000 poliisia on saanut potkut töistään, 3 000 tuomaria on pidätetty virantoimituksesta ja 15 000 opettajaa on määrätty opetuskieltoon. Parikymmentä radio- ja tv-asemaa on menettänyt toimilupansa syytettynä yhteyksistä Fethullah Gülenin ”terroristijärjestöön”.

Pennsylvanian maaseudulla erakkona elävä 75-vuotias Gülen sanoutui välittömästi irti viime viikonlopun vallankaappauksesta.

Yhdysvalloissa Gülenin oppien innoittamana perustettu Alliance for Shared Values -järjestö (Jaettujen arvojen liitto) piti vastuuttomina väitteitä Gülenin ja Hizmet-liikkeen osallisuudesta vallankaappaukseen. Järjestön tiedotteen mukaan Gülenin seuraajat ovat aina toimineet rauhan ja demokratian puolesta ja tuominneet sotilaiden sekaantumisen sisäpolitiikkaan.

Entinen Izmirin kaupungin imaami Fethullah Gülen saarnasi vuosikymmenten ajan maltillisen ja suvaitsevaisen islamin puolesta synnyttäen ympärilleen herätysliikkeen, joka korosti lähimmäisenrakkautta, ahkeruutta ja länsimaisen koulutuksen tärkeyttä.

Gülenillä uskotaan olevan miljoonia seuraajia Turkissa ja Keski-Aasian maissa, erityisesti keskiluokan ja yrittäjien parissa.

Kulttimaisen liikkeen rahoilla on rakennettu kouluja Turkkiin ja yli sataan maahan eri puolilla maailmaa, toimitettu humanitaarista apua ja perustettu ajatushautomoita kampanjoimaan uskontojen välisen dialogin puolesta.

Gülen kehotti seuraajiaan opiskelemaan ahkerasti ja pyrkimään valta-asemiin. Päämääränä oli islamin arvoihin perustuvan yhteiskunnan vahvistaminen.

Erdoğanin islamistinen AKP-puolue oli pitkään yhteistyössä Gülenin liikkeen kanssa. Erdoğanilla ei ollut aluksi mitään sitä vastaan, että Gülenin seuraajat hakeutuivat töihin poliisivoimiin ja armeijaan. Gülenin kannattajat tuomioistuimissa auttoivat AKP:tä vakiinnuttamaan valtansa masinoimalla oikeudenkäyntejä islamistien valtaantuloa vastustaneita kemalisteja vastaan valtionhallinnossa ja asevoimissa.

Välirikon syynä oli vuonna 2013 paljastunut korruptioskandaali, jossa kymmeniä AKP:n johtohahmoja syytettiin lahjonnasta, petoksista ja rahanpesusta. Kun myös Erdoğanin liikemiespoikien Bilalin ja Burakin tekemisiä ruvettiin tutkimaan, tuolloin pääministerinä ollut Erdoğan erotti 350 poliisia tehtävistään ja syytti Gülenin liikettä ”juridisesta vallankaappausyrityksestä”.

Erdoğan sulki Gülenin liikkeen omistamia kouluja ja käynnisti laajat puhdistukset oikeuslaitoksessa.

Verkkolehti Al-Monitorin tietojen mukaan Erdoğanin hallitus suunnitteli seuraavaksi Gülenin kannattajiksi epäiltyjen sotilaiden joukkopidätyksiä. Erään teorian mukaan sotilaat reagoivat ensin ja yrittivät vallankaappausta ennen kuin joutuisivat pidätetyiksi.