Suomeen ei odotettu villeimpienkään arvioiden mukaan yli 32 000:ta turvapaikanhakijaa viime vuonna. Edellisvuonna turvapaikkaa haki 3 651 ihmistä.
Suomi saa noin 10 000 uutta asukasta, kun kaikki turvapaikanhakijoiden oleskeluluvat on käsitelty. Maahanmuuttovirasto (Migri) on luvannut päätökset syksyn kuluessa viime vuonna tulleille turvapaikanhakijoille.
Valtaosa Suomeen saapuneista ei saa oleskelulupaa. Suuri joukko erityisesti irakilaisia on palannut jo oma-aloitteisesti takaisin kotimaahansa.
Jokaiselle maahanmuuttajalle taataan henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma.
Osa hakijoista on joutunut ruuhkan vuoksi odottamaan päätöstä luvattoman kauan. Väliaikaisuus voi jatkua, jos ei löydy asuntoa, johon muuttaa vastaanottokeskuksesta.
Noin 420 000 evakkoa asuttaneelle Suomelle kotoutuminen pitäisi olla pikku juttu. Näin ei ole. Jo muutaman tuhannen turvapaikanhakijan ja kiintiöpakolaisten kotouttaminen on tuottanut monin paikoin tuskaa kunnissa. Puolitiehen jäänyt tai epäonnistunut kotoutuminen saattaa syrjäyttää.
Kunnat avainasemassa
kotouttamisessa
Kunnilla on suuri vastuu turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on jakanut kiintiöt ely-keskuksille, jotka patistavat kuntia sopimaan vastaanotettavien turvapaikanhakijoiden määrästä.
TEMin tavoite on saada tälle vuodelle vajaa 9 900 kuntapaikkaa. Kuntien kanssa neuvoteltuja paikkoja on 4 065 ja tämän lisäksi on luvassa noin 600 paikkaa avoimilla sopimuksilla.
Muuttopaine kohdistuu suurimpiin kaupunkeihin, joissa asuu ennestään maahanmuuttajia. Tästä syystä Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu eivät sovikaan tarkoista kuntapaikkamääristä.
Paineita etelän kaupunkeihin on myös pohjoisesta. Rovaniemen, Kemin ja Tornion kanssa on neuvoteltu suhteellisen suurista määristä, mutta läheskään kaikki 900 tuskin jäävät Lappiin.
Kaikilla muuttajilla on samat oikeudet kotoutumispalveluihin. Kunnan on tehtävä lain mukaan kotoutumisesta ja toteutuksesta kotouttamisohjelma valtuustolle vähintään kerran neljässä vuodessa.
Jokaiselle maahanmuuttajalle taataan henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma pitäisi tehdä kahdessa viikossa myönteisestä oleskelulupapäätöksestä.
Kuntien saamat
korvaukset alakantissa
Kuntien laskennallinen korvaus on pysynyt samalla tasolla vuodesta toiseen. Vuosikorvaus on 6 845 euroa alle seitsemänvuotiaasta ja 2 300 euroa seitsemän vuotta täyttäneestä henkilöstä. Valtio maksaa kunnalle korvaus-ta kotoutumiskustannuksiin kolmen vuoden ajalta.
Korvauksia on korotettu vuoden 1993 jälkeen vain kaksi kertaa, viimeksi viisi vuotta sitten. Kuntien sosiaalitoimen kustannukset olivat nousseet tänä aikana jo pari vuotta sitten lähes 76 prosenttia Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan.
Kuntaliitto on laskenut, että alle seitsemänvuotiaiden korvaus pitäisi olla lähes 11 000 ja sitä vanhempien korvaus yli 1 000 euroa nykyistä korkeampi. Menot ovat nousseet todellisuudessa tätäkin enemmän. Esimerkiksi alle kolmevuotiaan päivähoitopaikka maksaa vuodessa noin 15 400 euroa.
Hallitus on päättänyt oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen johdolla kotoutumisen olevan ”joustavampaa ja tehokkaampaa” ja oleskeluluvan saaneiden pitäisi päästä ”nopeammin kuntiin, koulutukseen ja työhön”.
Silloinen sisäministeri Petteri Orpo julisti toukokuussa eduskunnassa sisäisestä turvallisuudesta käydyssä keskustelussa, että on sekä ”yhteiskunnallisesti että taloudellisesti kestämätöntä pitää oleskeluluvan saanutta henkilöä vastaanottopalveluiden piirissä, kun hänen pitäisi siirtyä kuntaan kotoutumaan”.
Juha Sipilän hallitus ei ole lämmennyt kuntien korvausten korotusvaatimuksille kauniista puheistaan huolimatta.
Korvausten hakemisessa
toivomisen varaa
TEMin kotouttamisryhmän kehittämispäällikkö Tarja Rantala kertoo, etteivät kaikki kunnat syystä tai toisesta myöskään hae kaikkia korvauksia. Ely-keskuksen kautta korvataan esimerkiksi pitkäaikaissairaiden aiheuttamia kuluja.
Myös korvausten kesto puhuttaa kunnissa. Mietitään, että mitä kolmen ja neljän vuoden jälkeen tapahtuu kustannuksille, jos muuttajat eivät työllistykään.
– Paljon riippuu siitä, että miten kotoutumisprosessi etenee. Kiintiöpakolaisissa on paljon lapsiperheitä. Kotoutuminen ei tarkoitakaan, että heti mennään töihin, Rantala sanoo.
Turvapaikkahakemusten kautta tulleilla laskennallinen korvausaika on kolme vuotta ja kiintiöpakolaisilla vuoden pidempään. Rantala muistuttaa, että kunnat voivat saada tämänkin jälkeen toimeentulotuki- ja tulkkauskuluja, sairauksiin liittyviä korvauksia sekä lastensuojelusta erityskorvauksia.
Maahanmuuton kustannukset heijastuvat eniten asumiseen, varhaiskasvatukseen, opetukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä toimeentulotukeen.
Koulutus ja työllistyminen
kriittisiä pisteitä
Työvoimapoliittinen koulutus on yksi kriittisistä pisteistä kotoutumisessa. Opetushallituksessa on laadittu moduleihin perustuva koulutusjärjestelmä. Hallitus on linjannut, että vastaanottokeskuksissa tehtyjä alkukartoituksia hyödynnetään koulutus- ja työllistymispoluille ohjaamisessa.
Haasteeksi tulee, kuka prosessia ohjaa. TE-keskusten järjestämä kotouttamiskoulutus ei riitä läheskään kaikille. Maahanmuuttaja saa samat Kela-korvaukset myös omaehtoisesta koulutuksesta, johon TE-keskuksista ohjataan.
– Nopea työllistyminen on tärkeää, mutta pitäisi olla mahdollisuus myös tarkistaa, että pääsee omemmalle polulle. Jos lääkäri työllistetään siivoojaksi, voi se olla alkuvaiheessa järkevää vaikka kielen oppimisen kannalta, mutta on varmistettava väylä sinne mihin alun perin oli tarkoitus, Rantala sanoo.
Järjestelmässä on myös kupruja. Migri päätti lopettaa turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeudesta kertovien todistusten kirjoittamisen. Työnantajan pitää soittaa Migrin puhelinpalveluun ja varmistaa oikeus työhön.
Ongelmia on ollut myös palkanmaksussa, kun pankki ei ole suostunut avaamaan tiliä.
lehti 