Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS tutki
Suomalaisten suuri enemmistö pitää edelleen maansa ulkopolitiikan hoitoa hyvänä. Tämä selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n tuoreesta haastattelututkimuksesta.
Kansalaisista 79 prosenttia pitää ulkopolitiikan hoitoa hyvänä, 16 huonona. Parhaimmillaan tyytyväisyys on ollut presidentti Urho Kekkosen aikana 1971, jolloin tyytyväisten osuus oli 96 prosenttia.
MTS:n tutkimusjaoston asiantuntijajäsen rauhantutkija Unto Vesa pitää tärkeimpänä tuloksena sitä, ettei mikään ole muuttunut dramaattisesti:
– Kansalaiset ovat tyytyväisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä puolustuspolitiikan hoitoon. Siksi ei ole tapahtunut suuria muutoksia mielipiteissä, vaikka maailmalla onkin tapahtunut kaikenlaista.
Vesa pitää ympäristöhuolia merkittävinä.
Kansalaisten suurin huolenaihe on ympäristön tila maapallolla. Kyselyyn vastanneista 47 prosenttia on ”paljon” huolissaan maapallon ympäristön tilasta. Vain kaksi prosenttia ei ole huolissaan ympäristöstä. Toiseksi suurin huoli on ydinaseet (45% väestöstä). Kolmantena isona huolenaiheena on maapallon luonnonvarojen käyttö (43%).
Kaukana ympäristöhuolten takana ovat maailman sotilaalliset kriisit. Lähi-idän tilanteesta vain 13 prosenttia on ”paljon” huolissaan, 11 prosenttia ei lainkaan. Afganistanin tilanteesta suurta huolta kantaa vain kuusi prosenttia väestöstä.
Rypäleaseita ja
miinoja vastustetaan
Selvityksen uusia kysymyksiä oli, miten suhtaudutaan rypäleaseisiin. Enemmistö (52%) on sitä mieltä, että Suomen pitäisi allekirjoittaa rypäleaseet kieltävä sopimus. Suomen korkein johtohan teki kuukausi sitten päätöksen, että kieltosopimusta ei allekirjoiteta. Johdon kanssa samaa mieltä on 33 prosenttia kansalaisista.
Rypäleaseiden vastustus on vihreissä suurinta (77%). Vasemmistoliiton kannattajista 58 prosenttia vastustaa rypäleaseita.
MTS:n tutkimusjaoston asiantuntija Jorma Hentilä pitää ajankohtaisista tutkimustuloksista juuri rypäleaseiden vastustusta kiinnostavimpana asiana.
– Vaikka rypäleaseiden kieltosopimus on tulkittu kielteiseksi Suomen puolustuksen kannalta, niin siitä huolimatta enemmistö kansasta on sitä mieltä, että Suomen olisi pitänyt mennä mukaan sopimukseen.
Suhtautuminen rypäleaseita edeltäneisiin jalkaväkimiinoihin on selvästi kielteinen. Väestöstä 63 prosenttia on sitä mieltä, että jalkaväkimiinoista pitää luopua. Neljännes (28%) säilyttäisi jalkaväkimiinat. Suomi on jo tehnyt periaatepäätöksen miinoista luopumisesta, muttei ole vielä allekirjoittanut sopimusta.
Enemmistö edelleen
Nato-kielteinen
Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvat ovat edelleen enemmistönä. Nato-vastaisten määrä on vuodessa laskenut yhdeksän prosenttiyksikköä (69:stä 60:een). Jäsenyyden kannattajien määrä on kuitenkin kasvanut vain kaksi prosenttia (nyt 28%). Nato-kannastaan epäselvien osuus on kasvanut viidestä kahteentoista prosenttiin.
Hentilä pitää yleisiä liittoutumisasenteiden muutoksia merkittävinä:
– Liittoutumattomuuden kannatus on alimmillaan. Se on vain kerran aikaisemmin ollut samalla tasolla. Mutta se ei tarkoita sitä, että liittoutumisen kannatus olisi paljon noussut. Huomion arvoista on, että ”ei osaa sanoa”-vastaajien osuus on kasvanut. Toisaalta kriittisyys Naton kanssa harjoitettuun sotilasyhteistyöhön on jonkin verran kasvanut.
Koko väestöstä 58 prosenttia on liittoutumattomuuden kannalla (2007: 69%). Vasemmistoliittolaiset ovat muita selkeämmin liittoutumista vastaan (87%). Keskustalaisista 68 ja vihreistä 61 prosenttia on heidän kanssaan samaa mieltä.
uutiskirje 
