Tytöt menestyvät poikia paremmin suomalaisessa peruskoulussa. Tuttu tulos sai vahvistusta viime viikolla julkistetusta Suomi nuorten kasvuympäristönä -raportista. Sen takana olevat tutkijat pitivät huomiota yhtenä laajan tutkimuksen merkittävistä tuloksista.
Raportti perustuu kaikkien vuonna 1987 Suomessa syntyneiden seurantaan erilaisista rekistereistä. Tutkija Aino Lappi totesi raportin julkistustilaisuudessa Helsingissä, että aineisto kertoo voimakkaista sukupuolieroista peruskoulussa:
Päättötodistuksen vähintään yhdeksän keskiarvolla sai naisista 16 prosenttia ja miehistä 4,8 prosenttia. Alle seitsemän keskiarvo oli naisista 11,5 prosentilla ja miehistä 26,6 prosentilla.
Koulutus antaa eväitä tehdä omaa elämää koskevia onnistuneita päätöksiä.
Keskiarvot ovat yhteydessä yllättäviinkin asioihin. Kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi peruskoulun yläluokilla oppilaiden terveystottumukset ovat voimakkaasti yhteydessä keskiarvolla mitattuun koulumenestykseen.
Hyvä todistus johtaa korkeampiin opintoihin
Nyt julkistettu raportti toteaa, että keskiarvoilla on voimakas yhteys myöhempien tutkintojen suorittamiseen. Niistä, jotka eivät ole suorittaneet mitään tutkintoa yhdeksän vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen, on lähes puolella ollut alle seiskan keskiarvo. Yhdeksikön keskiarvon saaneista tutkinto puuttuu puolelta prosentilta.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 49,5 prosentilla keskiarvo oli peruskoulun päättötodistuksessa vähintään yhdeksän. Alle seiskan todistuksella ylempään korkeakoulututkintoon ponnisti viisi henkilöä koko Suomessa vuonna 1987 syntyneestä ikäluokasta eli 60 254 henkilöstä.
Naiset ovat suorittaneet miehiä useammin korkeakoulututkinnon. Naisista 27 prosentilla on alempi korkeakoulututkinto, miehistä 14 prosentilla. Ylemmän tutkinnon on naisista suorittanut 5,3 prosenttia, miehistä kaksi prosenttia.
Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa tutkimusjakson lopussa oli noin 11 prosenttia naisista ja reilu 15 prosenttia miehistä.
Sama meno jatkuu
Tilanne ei näytä muuttuneen 1987 syntyneiden jälkeen koulunsa käyneiden kohdalla. Vuosi sitten kerrottiin Suomen Akatemian MetrOP-tutkimuksen pohjalta, että tytöt pärjäävät peruskoulussa poikia paremmin kaikissa aineissa. Päättötodistuksen numerot ovat korkeampia kaikissa lukuaineissa ja kaikissa taito- ja taideaineissa.
Ensimmäisellä luokalla eroja ei juuri ole, mutta alakoulun päättyessä ne ovat selvät ja yläkoulun aikana ne vahvistuvat.
Viimeksi asiasta on puhunut koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta. Hän totesi Ylellä viime viikolla, että etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen poikien oppimistulokset suhteessa sekä tyttöihin että koko maan nuoriin ovat romahtaneet.
– Erityisesti Itä-Suomen pojissa matematiikan osaaminen on aiemmin ollut vahvaa ja vahvuus jatko-opintoihin ohjautumisessa. Jos se osaaminen pettää, jatkokoulutuksen mahdollisuudet kapenevat huomattavasti, Välijärvi sanoi.
Kuten viime viikon raporttikin, Välijärvi listaa muita tasa-arvoon liittyviä ongelmia: maahanmuuttajalasten ongelmat – joiden taustalla usein ovat vaikeudet kielen kanssa – alueellisesti erot ja perhetaustat. Muun muassa vanhempien koulutustausta vaikuttaa lasten oppimistuloksiin.
Välijärvi muistuttaa, että jokaisesta ikäluokasta jopa 10 000 nuorta on syrjäytymisvaarassa, kun jää ilman jatkokoulutuspaikkaa. Välijärvi arvioi syyksi puutteet lukemisessa, laskemisessa ja opiskelutaidoissa.
Koulutus heijastuu koko elämään
Tutkijat pitävät koulumenestyksen sukupuolieroja yhtenä tutkimuksen merkittävimmistä havainnoista. Päättötodistuksen kouluarvosanoilla mitattuna tytöt suoriutuvat koulussa paremmin.
– Tutkimuksemme osoittaa myös, kuinka keskeisessä asemassa koulumenestys on nuorten valikoitumisessa jatko-opintopoluille, sitä kautta työelämään ja toimeentuloon. Näyttää siltä, että koulutuksen rakenteet ovat sukupuolittuneita, he kirjoittavat.
– Vaikka tutkimuksemme pohjalta on hankala sanoa mitään koulukulttuurista tai opetuksen käytänteistä, voidaan perustellusti kysyä, tulisiko asiaan kiinnittää tasa-arvoisuuteen pyrkivässä instituutiossa nykyistä merkittävästi enemmän huomiota.
Aino Lappi muistutti siitä, että koulutus vaikuttaa selkeästi hyvinvointiin muutenkin kuin työllistymiseen liittyen.
– Se antaa eväitä tehdä omaa elämää koskevia onnistuneita päätöksiä, hän totesi.
Nyt julkistetun tutkimuksen mukaan vain perusasteen suorittaneet kärsivät huomattavasti muita koulutusryhmiä useammin mielenterveyden häiriöistä ja saavat toimeentulotukea sekä tekevät rikoksia useammin.
Perusasteen suorittaneista tytöistä nuorina aikuisina 61 prosenttia ja pojista 47 prosenttia on ollut psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai käyttänyt psyykenlääkkeitä, kun koko ikäluokan osalta vastaavat luvut ovat tytöillä 34 prosenttia ja pojilla 24 prosenttia.
Myös toimeentulotukeen joutuu turvautumaan merkittävästi useampi ja kouluttamattomuus näkyy myös tuomioiden määrässä: 44 prosenttia ilman peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa olevista pojista on saanut rikostuomion 25 ikävuoteen mennessä, kun kaikista ikäluokan pojista tuomion on saanut 18 prosenttia.
– Kouluttamattomuus, rikollisuus, mielenterveys- ja toimeentulo-ongelmat siis kasautuvat nuoressa aikuisuudessa, tutkijat päättelevät
Koulutustaso periytyy
Kuten aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, nytkin tuloksista käy ilmi, että lapsuudenaikaisilla olosuhteilla on yhteys kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Nyt nähtiin, että jos perheeseen kasautui jo ennen lapsen kouluikää vanhemmuutta kuormittavia tekijöitä – vanhempien vähäinen koulutus, psyykkinen sairaus ja pitkäkestoinen toimeentulotukiasiakkuus – se altisti nuoria vaikeuksille koulutukseen ja työelämään siirtymisessä.
Näillä nuorilla oli huomattavasti enemmän merkintöjä mielenterveyspalvelujen ja psyykenlääkkeiden käytöstä.
Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien vanhempien lapset olivat saaneet selkeästi alhaisempia keskiarvoja kuin korkeakoulutettujen vanhempien lapset. Vanhemman korkeimman koulutuksen määrittelyssä on huomioitu sen vanhemman koulutus, joka on korkeampi.
1987 syntyneiden seurannassa kävi ilmi, että vanhempien koulutustaso on merkittävä tekijä lasten koulumenestykseen ja jatkokoulutukseen.
Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien vanhempien lapsista peräti 37 prosentilla peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli alle seitsemän ja vain 2,7 prosenttia yli yhdeksän keskiarvon.
Keskiasteen ollessa vanhemman korkein koulutus 28,5 prosentilla keskiarvo oli alle seitsemän ja viidellä prosentilla yli yhdeksän.
Perheissä, joissa ainakin toisella vanhemmalla on korkeakoulututkinto, vain 7,7 prosenttia lapsista sai alle seitsemän keskiarvon ja 19,3 prosentilla keskiarvo oli vähintään 9.
Heikoin tilanne oli niillä, jotka on sijoitettu kodin ulkopuolelle lapsena.
– Kaikkinensa tuloksemme osoittavat, että he ovat erityisen epätasa-arvoisessa asemassa myös koulutuksen ja työelämän suhteen, Lappi sanoi.
Pojat myöhemmin kouluun?
Suomi nuorten kasvuympäristönä -raporttia kommentoinut professori Heikki Hiilamo heitti raportin julkistustilaisuudessa ajatuksen siitä, että koulumenestyksen ongelmaa alettaisiin purkaa poikien näkökulmasta: pojat menisivät kouluun vuotta tyttöjä myöhemmin.
– Jos poikien ongelmat olisivat samalla tasolla kuin tyttöjen, saisimme aika paljon ongelmia ratkottua, hän totesi ja pohti, tasaisiko se keskiarvoeroja.
– Voisi olla, että keskiarvot vähän tasoittuisivat ja se näkyisi siinä, että pojat eivät tipahtaisi niin usein tässä vaiheessa, kun peruskoulu loppuu. Onko niin, että pojat pääsevät läpi ysiluokalla säälivitosilla, kun enää ei useinkaan jäädä luokalle?
Hän arvioi, että idea ei ainakaan pitkällä aikavälillä maksa mitään yhteiskunnalle.
lehti 