KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Alle seiskan keskiarvolla on vaikea ponnistaa

Peruskoulun päättötodistus ennustaa nuoren tulevaisuutta. Tytöillä todistus on useimmiten parempi kuin pojilla.

Peruskoulun päättötodistus ennustaa nuoren tulevaisuutta. Tytöillä todistus on useimmiten parempi kuin pojilla. Kuva: Lehtikuva/Milla Takala

Taas se on todistettu: Peruskoulussa tytöillä menee paremmin.

Tuula Kärki
20.8.2016 8.30
Fediverse-instanssi:

Tytöt menestyvät poikia paremmin suomalaisessa peruskoulussa. Tuttu tulos sai vahvistusta viime viikolla julkistetusta Suomi nuorten kasvuympäristönä -raportista. Sen takana olevat tutkijat pitivät huomiota yhtenä laajan tutkimuksen merkittävistä tuloksista.

Raportti perustuu kaikkien vuonna 1987 Suomessa syntyneiden seurantaan erilaisista rekistereistä. Tutkija Aino Lappi totesi raportin julkistustilaisuudessa Helsingissä, että aineisto kertoo voimakkaista sukupuolieroista peruskoulussa:

Päättötodistuksen vähintään yhdeksän keskiarvolla sai naisista 16 prosenttia ja miehistä 4,8 prosenttia. Alle seitsemän keskiarvo oli naisista 11,5 prosentilla ja miehistä 26,6 prosentilla.

ILMOITUS
ILMOITUS
Koulutus antaa eväitä tehdä omaa elämää koskevia onnistuneita päätöksiä.

Keskiarvot ovat yhteydessä yllättäviinkin asioihin. Kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi peruskoulun yläluokilla oppilaiden terveystottumukset ovat voimakkaasti yhteydessä keskiarvolla mitattuun koulumenestykseen.

Hyvä todistus johtaa korkeampiin opintoihin

Nyt julkistettu raportti toteaa, että keskiarvoilla on voimakas yhteys myöhempien tutkintojen suorittamiseen. Niistä, jotka eivät ole suorittaneet mitään tutkintoa yhdeksän vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen, on lähes puolella ollut alle seiskan keskiarvo. Yhdeksikön keskiarvon saaneista tutkinto puuttuu puolelta prosentilta.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 49,5 prosentilla keskiarvo oli peruskoulun päättötodistuksessa vähintään yhdeksän. Alle seiskan todistuksella ylempään korkeakoulututkintoon ponnisti viisi henkilöä koko Suomessa vuonna 1987 syntyneestä ikäluokasta eli 60 254 henkilöstä.

Naiset ovat suorittaneet miehiä useammin korkeakoulututkinnon. Naisista 27 prosentilla on alempi korkeakoulututkinto, miehistä 14 prosentilla. Ylemmän tutkinnon on naisista suorittanut 5,3 prosenttia, miehistä kaksi prosenttia.

Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa tutkimusjakson lopussa oli noin 11 prosenttia naisista ja reilu 15 prosenttia miehistä.

Sama meno jatkuu

Tilanne ei näytä muuttuneen 1987 syntyneiden jälkeen koulunsa käyneiden kohdalla. Vuosi sitten kerrottiin Suomen Akatemian MetrOP-tutkimuksen pohjalta, että tytöt pärjäävät peruskoulussa poikia paremmin kaikissa aineissa. Päättötodistuksen numerot ovat korkeampia kaikissa lukuaineissa ja kaikissa taito- ja taideaineissa.

Ensimmäisellä luokalla eroja ei juuri ole, mutta alakoulun päättyessä ne ovat selvät ja yläkoulun aikana ne vahvistuvat.

Viimeksi asiasta on puhunut koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta. Hän totesi Ylellä viime viikolla, että etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen poikien oppimistulokset suhteessa sekä tyttöihin että koko maan nuoriin ovat romahtaneet.

– Erityisesti Itä-Suomen pojissa matematiikan osaaminen on aiemmin ollut vahvaa ja vahvuus jatko-opintoihin ohjautumisessa. Jos se osaaminen pettää, jatkokoulutuksen mahdollisuudet kapenevat huomattavasti, Välijärvi sanoi.

Kuten viime viikon raporttikin, Välijärvi listaa muita tasa-arvoon liittyviä ongelmia: maahanmuuttajalasten ongelmat – joiden taustalla usein ovat vaikeudet kielen kanssa – alueellisesti erot ja perhetaustat. Muun muassa vanhempien koulutustausta vaikuttaa lasten oppimistuloksiin.

Välijärvi muistuttaa, että jokaisesta ikäluokasta jopa 10 000 nuorta on syrjäytymisvaarassa, kun jää ilman jatkokoulutuspaikkaa. Välijärvi arvioi syyksi puutteet lukemisessa, laskemisessa ja opiskelutaidoissa.

Koulutus heijastuu koko elämään

Tutkijat pitävät koulumenestyksen sukupuolieroja yhtenä tutkimuksen merkittävimmistä havainnoista. Päättötodistuksen kouluarvosanoilla mitattuna tytöt suoriutuvat koulussa paremmin.

– Tutkimuksemme osoittaa myös, kuinka keskeisessä asemassa koulumenestys on nuorten valikoitumisessa jatko-opintopoluille, sitä kautta työelämään ja toimeentuloon. Näyttää siltä, että koulutuksen rakenteet ovat sukupuolittuneita, he kirjoittavat.

– Vaikka tutkimuksemme pohjalta on hankala sanoa mitään koulukulttuurista tai opetuksen käytänteistä, voidaan perustellusti kysyä, tulisiko asiaan kiinnittää tasa-arvoisuuteen pyrkivässä instituutiossa nykyistä merkittävästi enemmän huomiota.

Aino Lappi muistutti siitä, että koulutus vaikuttaa selkeästi hyvinvointiin muutenkin kuin työllistymiseen liittyen.

– Se antaa eväitä tehdä omaa elämää koskevia onnistuneita päätöksiä, hän totesi.

Nyt julkistetun tutkimuksen mukaan vain perusasteen suorittaneet kärsivät huomattavasti muita koulutusryhmiä useammin mielenterveyden häiriöistä ja saavat toimeentulotukea sekä tekevät rikoksia useammin.

Perusasteen suorittaneista tytöistä nuorina aikuisina 61 prosenttia ja pojista 47 prosenttia on ollut psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai käyttänyt psyykenlääkkeitä, kun koko ikäluokan osalta vastaavat luvut ovat tytöillä 34 prosenttia ja pojilla 24 prosenttia.

Myös toimeentulotukeen joutuu turvautumaan merkittävästi useampi ja kouluttamattomuus näkyy myös tuomioiden määrässä: 44 prosenttia ilman peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa olevista pojista on saanut rikostuomion 25 ikävuoteen mennessä, kun kaikista ikäluokan pojista tuomion on saanut 18 prosenttia.

– Kouluttamattomuus, rikollisuus, mielenterveys- ja toimeentulo-ongelmat siis kasautuvat nuoressa aikuisuudessa, tutkijat päättelevät

Koulutustaso periytyy

Kuten aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, nytkin tuloksista käy ilmi, että lapsuudenaikaisilla olosuhteilla on yhteys kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Nyt nähtiin, että jos perheeseen kasautui jo ennen lapsen kouluikää vanhemmuutta kuormittavia tekijöitä – vanhempien vähäinen koulutus, psyykkinen sairaus ja pitkäkestoinen toimeentulotukiasiakkuus – se altisti nuoria vaikeuksille koulutukseen ja työelämään siirtymisessä.

Näillä nuorilla oli huomattavasti enemmän merkintöjä mielenterveyspalvelujen ja psyykenlääkkeiden käytöstä.

Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien vanhempien lapset olivat saaneet selkeästi alhaisempia keskiarvoja kuin korkeakoulutettujen vanhempien lapset. Vanhemman korkeimman koulutuksen määrittelyssä on huomioitu sen vanhemman koulutus, joka on korkeampi.

1987 syntyneiden seurannassa kävi ilmi, että vanhempien koulutustaso on merkittävä tekijä lasten koulumenestykseen ja jatkokoulutukseen.

Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien vanhempien lapsista peräti 37 prosentilla peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli alle seitsemän ja vain 2,7 prosenttia yli yhdeksän keskiarvon.

Keskiasteen ollessa vanhemman korkein koulutus 28,5 prosentilla keskiarvo oli alle seitsemän ja viidellä prosentilla yli yhdeksän.

Perheissä, joissa ainakin toisella vanhemmalla on korkeakoulututkinto, vain 7,7 prosenttia lapsista sai alle seitsemän keskiarvon ja 19,3 prosentilla keskiarvo oli vähintään 9.

Heikoin tilanne oli niillä, jotka on sijoitettu kodin ulkopuolelle lapsena.

– Kaikkinensa tuloksemme osoittavat, että he ovat erityisen epätasa-arvoisessa asemassa myös koulutuksen ja työelämän suhteen, Lappi sanoi.

Pojat myöhemmin kouluun?

Suomi nuorten kasvuympäristönä -raporttia kommentoinut professori Heikki Hiilamo heitti raportin julkistustilaisuudessa ajatuksen siitä, että koulumenestyksen ongelmaa alettaisiin purkaa poikien näkökulmasta: pojat menisivät kouluun vuotta tyttöjä myöhemmin.

– Jos poikien ongelmat olisivat samalla tasolla kuin tyttöjen, saisimme aika paljon ongelmia ratkottua, hän totesi ja pohti, tasaisiko se keskiarvoeroja.

– Voisi olla, että keskiarvot vähän tasoittuisivat ja se näkyisi siinä, että pojat eivät tipahtaisi niin usein tässä vaiheessa, kun peruskoulu loppuu. Onko niin, että pojat pääsevät läpi ysiluokalla säälivitosilla, kun enää ei useinkaan jäädä luokalle?

Hän arvioi, että idea ei ainakaan pitkällä aikavälillä maksa mitään yhteiskunnalle.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Suomen Diakoniopiston lähihoitajaryhmän opiskelija Helsingissä elokuussa 2019.

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

Uusimmat

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset