Jumalalle kiitos, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan lausui heinäkuisen vallankaappausyrityksen alkuvaiheessa. Poliittisen taktiikan mestarina hän heti näki mahdollisuuden laajentaa valtansa entisestään. Uskomattoman hyvinhän tämä onnistuikin. Paitsi valtavasti valtaa, myös valtavasti rahaa on siirtynyt presidentti Erdoğanin piirille.
Näitä siirtoja on helpottanut kolmeksi kuukaudeksi julistettu poikkeustila. Tällä viikolla presidentti ilmoitti New Yorkissa, jossa hän osallistui YK:n yleiskokouksen istuntokauden avajaisiin, että poikkeustilaa saatetaan jatkaa, koska puhdistukset ovat niin laajoja, ettei aika muuten riitä.
Erdoğan väittää, että güleniläiset pyrkivät ottamaan koko maailman haltuunsa.
Heti kaappausyrityksen alettua Erdoğan ilmoitti, että sen takana oli Yhdysvalloissa maanpaossa elävä saarnaaja Fethullah Gülen. Näin siitä huolimatta, että Turkin kenraalit (joskus everstit) ovat pitäneet melkein tapanaan ottaa vallan aina välillä itselleen vähäksi aikaa puolustaakseen maan perustajan Kemal Atatürkin periaatteita ja varsinkin maallista yhteiskuntajärjestystä.
Olisi luonnollista ajatella tämänkin kaappauksen tähdänneen maallisen yhteiskuntajärjestyksen palauttamiseen – siitähän on viime vuosina selvästi etäännytty islamistiseen suuntaan. Vaikeampaa on ymmärtää, miksi Gülen, joka edustaa suunnilleen samaa sunni-islamilaista suuntausta kuin Erdoğan, olisi osallistunut maallistumiseen tähdänneeseen kaappaukseen.
Mutta näin Erdoğan siis on väittänyt, joko taktisista syistä tuhotakseen entisen toverinsa, tai itse uskoen kehittämäänsä käsitykseen. Muita käsityksiä ei nyt voi esittää julkisesti Turkissa. Sanotaan kuitenkin, etteivät esimerkiksi kaikki istanbulilaiset siihen usko.
Tällä viikolla kävikin ilmi, että erään istanbulilaisen lukion oppilaita uhataan kurinpitotoimilla, koska he olivat lukukauden avajaispäivänä kieltäytyneet kirjoittamasta runoja ja kirjeitä kapinayrityksestä, pitäen tehtävää hallituspuolue AKP:n propagandana.
Erdoğan vaati YK:ssa myös muita maita suorittamaan vastaavia güleniläisten puhdistuksia. Samoin hän vaati uudestaan Yhdysvaltoja luovuttamaan Gülenin Turkkiin. Washington on ilmoittanut tämän edellyttävän jonkinlaisia todisteita Gülenin syyllisyydestä rikokseen.
Todisteita ei ole vielä löytynyt. Ankarassa tuomitaan tämä suhtautuminen ankarasti ja monet pitävät sitä todisteena Yhdysvaltain osallisuudesta kapinaan.
Turkissa salaliittoajattelu on yleinen harrastus ja villeimmätkin teoriat leviävät nopeasti. Virallinen Turkki on kuitenkin ainakin toistaiseksi varonut avointa välirikkoa Yhdysvaltain kanssa. Suhteessa Güleniin ei sen sijaan tunneta mitään rajoja.
Erdoğan on viime aikoina väittänyt, että güleniläiset pyrkivät ottamaan ei ainoastaan Turkin vaan koko maailman haltuunsa. Siten Gülen on syyllinen Turkin ongelmiin Syyriassa ja Irakissa, samoin maan ongelmiin EU:n ja läntisen maailman kanssa.
On siis luonnollista, että Gülenin kannattajat pyritään löytämään ja tekemään vaarattomiksi. Syyskuun alun tilasto kertoi, että 86 000 valtion työntekijää oli erotettu viroistaan, lähes 41 000 ihmistä vangittu ja 22 000 ihmistä pidätetty.
Kaappausyrityksen jälkeisinä päivinä hallituspuolue AKP pyrki vetämään oikeistopuolue MHP:n ja keskustapuolue CHP:n mukaan jonkinlaiseen yhteisrintamaan, josta vasemmisto- ja kurdipuolue HDP jätettiin pois. Aika nopeasti CHP kuitenkin irtautui tästä rintamasta; huomattiin kai, että vaikutusmahdollisuudet olivat minimaalisia ja käytäntö epäilyttävä.
CHP:n puheenjohtaja Kemal Kiliçdaroğlu ilmoitti tv-haastattelussa tällä viikolla, että jo yli miljoona ihmistä on joutunut kärsimään hallituksen toimista güleniläisiksi epäiltyjä virkamiehiä ja -naisia vastaan. Hän vaati hallitusta toimimaan lain ja oikeuden puitteissa.
Kiliçdaroğlu on myös sanonut Turkin nykymenolla muuttuvan totalitaariseksi valtioksi. Edes vuoden 1980 sotilaskaappauksen jälkeen eivät kenraalit välittäneet nimettömistä ilmiannoista.
”Nyt kotietsintöjä suoritetaan ja ihmisiä pidätetään nimettömien ilmiantojen perusteella”, Kiliçdaroğlu totesi lehtihaastattelussa pari viikkoa sitten.
Puoluehallituksensa kokouksessa Kiliçdaroğlu arvosteli myös Gülenin kannattajiksi epäiltyjen ihmisten omistamien yritysten takavarikointia. Turkissa on viime vuosina kehitetty järjestelmä, jossa haluttuun yritykseen voidaan kevein perustein nimittää uskottu mies, joka sen jälkeen päättää yksinvaltiaana yrityksen asioista. Tällä tavoin on otettu useita oppositiolehtiä hallituksen haltuun, kuten maan suurin lehti Zaman.
Nyt on kuitenkin kyse taloudellisesti paljon suuremmista asioista. Uskottu mies on nimitetty jo yli 500 yritykseen, joiden varallisuus on siirretty valtion haltuun. Niiden arvo on noin 4 miljardia dollaria. Näiden siirtojen uskotaan vielä jatkuvan. Kiliçdaroğlu korosti tilanteen voivan lamaannuttaa yrityselämän.
uutiskirje 
