WWF:n tänään maanantaina julkaisema raportti esittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen lumesta ja jäästä riippuvaisiin eläinlajeihin. Ilmaston lämpenemisestä kärsivät muun muassa naali, ahma, saimaannorppa, lohikalat sekä vesilinnut.
– Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin. Myös Suomi on arktinen maa, ja muutokset näkyvät meillä jo nyt, WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.
– Vesistöjen jääpeiteajat ovat lyhentyneet, kasvillisuus on muutoksessa ja metsänraja on siirtynyt pohjoisemmaksi ja korkeammalle. Näillä muutoksilla ja varsinkin talviaikaisen lämpötilan nousulla on voimakkaita vaikutuksia Suomen lumesta ja jäästä riippuvaiseen eläinlajistoon, Vilhunen sanoo.
Lintujen esiintymisalueet ovat siirtyneet keskimäärin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuodessa.
Monta järkytyksen paikkaa
WWF:n Jäähyväiset? Raportti ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen arktiseen eläinlajistoon -julkaisu nivoo laajasta lähdeaineistosta koostetun tiedon yksiin kansiin. Raportin viesti on karu: ahmaa ja saimaannorppaa uhkaavat pesimiseen soveltuvien lumikinosten katoaminen, lohikalat kärsivät vesien lämpenemisestä ja talviaikaiset vesisateet ovat myrkkyä tunturisopulille.
– Olin valmistautunut ikäviin yllätyksiin, mutta silti eteen tuli monta järkytyksen paikkaa tutkimusta tehdessä, sanoi raportin laatinut tohtori Laura Forsström esitellessään sitä toimittajille viime viikolla.
– Kun arktisella alueella on suhteellisen vähän lajeja, on niiden välillä voimakas vuorovaikutus, totesi Forsström.
Forsström muistutti myös, että vaikka ilmasto lämpenisi, ei Suomen valoympäristö muutu. Siksi eteläisemmät kasvilajit eivät välttämättä pärjää täällä.
Vesilinnut ahdingossa
Myös Vilhunen sanoo, että huonoja esimerkkejä valitettavasti riittää.
– Mielestäni yksi ravistelevimmista raportissa esitellyistä muutoksista on lintujen ahdinko. Niiden esiintymisalueet ovat siirtyneet keskimäärin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuodessa, siis laskennallisesti neljä metriä päivässä. Kylmään tottuneet linnut ovat jo taantuneet, Vilhunen sanoo.
Erityisen herkkiä ilmastovaihteluille ovat vesilinnut.
– Vesilintujen turvaksi on perustettu suojelualueita, mutta ilmaston lämmetessä linnut ovat siirtyneet talvehtimaan suurelta osin suojelualueiden ulkopuolelle, Vilhunen sanoo.
Kettu vie elintilan naalilta
Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustamista vaikeuttavat lajien monimutkaiset vuorovaikutussuhteet.
– Vaikkei joku laji suoraan kärsisikään ilmaston lämpenemisestä, niin esimerkiksi sille tärkeät saalislajit voivat taantua. Lämpeneminen voi myös tuoda loisia tai uusia kilpailijoita. Esimerkiksi lumisilla lakeuksilla viihtyvä naali on maassamme enää satunnainen vierailija pohjoiseen levittäytyvän ketun vallatessa siltä elintilaa, Vilhunen sanoo.
– Jotta arktisten lajien tulevaisuus olisi turvattu, tulee ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä arktisen luonnon seurantaan ja tutkimukseen panostaa entistä voimakkaammin.
– Lisäksi kaikki pohjoiset lajit tarvitsevat turvakseen runsaan ja etelä-pohjoissuuntaisesti kytkeytyneen suojelualueverkoston. Aikaa ei ole hukattavaksi, sanoo Vilhunen.
uutiskirje 