Mäntsälässä verosuunnittelu onnistui niin hyvin, että kunnan holding-yhtiön Nivos Oy:n viime vuoden tuloksesta ei jäänyt lainkaan verotettavaa.
– Tulos on nolla, eikä veroja makseta, SAK:n ekonomisti, Mäntsälän kunnanvaltuutettu Erkki Laukkanen (vas.) sanoo.
– Jos kaikki kunnat kiertävät veroja, kuka ne verot lopulta maksaa. Periaatteessa kaikilla kunnilla on samanlainen oikeus verosuunnitteluun. Tämä keskustelu on kokonaan käymättä.
Jos Mäntsälän holding-yhtiö-politiikka leviää, silloin täytyy uusia koko kuntien valtionosuusjärjestelmä.
Laukkanen kertoo, että vuonna 2014 holding-yhtiöön kuuluva Mäntsälän Sähkö Oy maksoi noin 300 000 euroa yhteisöveroa. Siitä liki puolet palautui kunnalle.
– Holding-yhtiön yhtenä idea-na oli säästää valtiolle menevässä yhteisöverossa, Laukkanen toteaa.
Nyt verosuunnittelu onnistui liiankin hyvin, sillä nollatuloksella ei voida kehittää yhtiötä. Jos tulos olisi ollut voitollinen, kunta olisi voinut odottaa edes jonkinlaisia osinkotuottoja, ja yhtiö olisi voinut investoida toimintaansa.
Holding-yhtiö on vain yksi yhtiömuoto muiden joukossa. Sen avulla voidaan helpottaa yhtiöiden omistusta, hallintaa ja valvontaa.
Laukkanen arvioi, että jos Mäntsälän holding-yhtiö-politiikka leviää, silloin täytyy uusia koko kuntien valtionosuusjärjestelmä.
Omistajaohjaus kuntapäättäjille
Ensi vuoden alusta kunnanhallituksen jäsenet ovat vastuussa koko kuntakonsernin kehittämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnanhallituksen pitää ohjata kunnan oman toiminnan ja talouden lisäksi myös kunnan yhtiöiden toimintaa ja taloutta.
– Kunnanhallituksen vastuu kunnan omistajaohjauksesta kasvaa, Kuntaliiton johtava lakimies Kirsi Mononen sanoo.
Tehtävää hoitaakseen kunnanhallitus tarvitsee kuntayhtiöistä säännöllisesti raportit ja osavuosikatsaukset. Lisäksi Monosen mukaan tarvitaan analysointia sekä keskustelua ja vuorovaikutusta yhtiön johdon kanssa, kuinka kunnan tavoitteet konserniyhtiössä toteutuvat.
Isoimmissa kunnissa tätä varten tarvitaan kunnollinen valmistelu. Mononen suosittelee sopimaan prosesseista hyvissä ajoin.
– Sovitaan, miten seurataan taloutta ja muiden tunnuslukujen toteutumista. Jotta omistajaohjaus olisi tuloksellista, pitäisi lisäksi määritellä, miten kunta haluaa yhtiöitään kehittää, mitkä ovat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet.
Mononen muistuttaa, että kuntayhtiöiden toimivan johdon tehtävä on pitää puolestaan huolta, että yhtiö toimii kustannustehokkaasti ja tuottaa lisäarvoa omistajilleen.
Kesäkuun alusta 2017 kuntalaki edellyttää, että kunnanhallitus myötävaikuttaa aktiivisesti kuntayhtiön toimintaan, jos kunnan etu ei näy toteutuvan.
Holding-yhtiöt eivät Monosen mukaan aiheuta ylimääräistä päänvaivaa, jos kunnanvaltuusto hyväksyy selvät konserniohjeet ja valvonta toimii.
– Jos pelisäännöistä ei sovita, vanha meno voi käytännössä jatkua. Laki antaa vain keinot.
Yhtiörakenne
pohdintaan
Mäntsälässä vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden valtuustoryhmät esittivät jo holding-yhtiön suunnitteluvaiheessa, että kunnassa sovellettaisiin julkisuusperiaatetta myös kunnan omistamiin yhtiöihin, kuten Ruotsissa.
– Siellä kuntien omistamien yhtiöiden esityslistat ja päätökset ovat julkisia, Laukkanen sanoo.
Hankintalain uudistus ja sote-uudistuksen valinnanvapaus ovat herättäneet lainoppineita pohtimaan, pitäisikö Suomessakin olla eri julkisuussäännöt yksityisille ja julkisen sektorin omistamille osakeyhtiöille. Julkisuussäännöksiä sovelletaan kuntien liikelaitoksiin.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta toteaa tuoreimmassa Motiivi-lehdessä (9/2016), että yhtiömuodoille on tehtävä jotain. Ruotsin malli kuntayhtiöille on yksi vaihtoehto.
Tolvanen muistuttaa, että yhtiöiden veroasiat ovat salassa pidettäviä eikä omistajillekaan välttämättä kerrota verosuunnittelusta.
Laukkasen mukaan Ruotsin malliin siirtyminen helpottaisi kuntakonserneiden talouden seuraamista.
Nivos Oy muodostaa valtaosan Mäntsälän kuntakonsernin taloudesta. Yhtiö on velkaantumassa kovaa vauhtia. Periaatteessa yhtiö voi pyytää kunnalta lainatakuita tai investointeja.
– Kunnanvaltuutetut eivät saa riittävästi tietoa arvioidakseen, ovatko tuet tarpeen, Laukkanen toteaa.
lehti 