Työelämänlaatu AKT:n tähtäimessä

Kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle jättäytyneen Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton työehtosopimukset umpeutuvat ensi tammikuun lopussa. Lähtökohtana pian alkavissa neuvotteluissa on edustajakokouksen linjaus siitä, että työelämän laatukysymyksiä parannetaan.

– Haluamme parantaa niitä asioita, joissa syntyy win–win-tilanne työntekijöiden ja työnantajan välille, AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen sanoo.

Molempia osapuolia hyödyttävistä parannuksista Piirainen mainitsee esimerkkinä työturvallisuuteen liittyvät kysymykset ja työkykyä ylläpitävät toimet. Näistä asioista AKT:n ammattiosastot ovat tehneet runsaasti esityksiä.

– Jos työuraa halutaan pidentää, niin silloin pitää parantaa työssä jaksamista. Se tarkoittaa muun muassa työ- ja lepoaikoihin sekä taukoihin tehtäviä muutoksia, Piirainen sanoo.

Pääkaupunkiseudulla bussikuljettajien stressityötä ovat aamu- ja iltaruuhkat sekä kesäajan suuret matkustajamäärät. Ongelmana on työn tauotus niin, että ruokatunnit ja sosiaaliset tauot järjestyisivät sujuvasti.

– Kaikki hyötyvät, kun lisätään asiakas- ja liikenneturvallisuutta, työturvallisuutta ja työssä jaksamista. Se, että ammattiosastot ovat esittäneet näitä sopimusneuvotteluihin, kertoo vastuullisesta toiminnasta, Piirainen sanoo.

Erikoiskuljetuksille omat hinnat

Palkkaus on kolmantena osiona osastojen esityksissä. Tarkkoja sopimustavoitteita Piirainen ei halua kertoa. Ne hän säästää neuvottelupöytään. Mutta hän kertoo, että palkkauksessa puhutaan nyt erilaisten lisien muodostamisesta.

Esimerkkinä hän mainitsee HCT-ajoneuvot eli jättirekat, ja niiden myötä tulevat erikoiskuljetukset.

– Kun normaalin tavaran sijaan tehdään erikoisosaamista vaativia kuljetuksia, kuljetusliike saa siitä normaaliajoa isomman korvauksen tilaajalta. Tällöin kuljettajakin käyttää työssään erikoisosaamista, minkä pitää näkyä jonkun verran myös kyseisissä lisissä, Piirainen sanoo.

Jo ennen AKT:tä SAK:laiset Rakennusliitto, Merimies-Unioni ja Elintarviketyöläisten liitto ovat solmineet kikystä poikkeavat liittokohtaiset ratkaisut, joissa muun muassa työaikaa ei ole pidennetty minuuttiakaan.

Teollisuusliittojen vanavedessä

SAK:n suurimmat liitot ovat nyt PAM, JHL ja Metalli. Jos Metalliliiton, TEAMin, Paperiliiton ja Puuliiton hanke yhdistyä teollisuusliitoksi vuoden 2018 alusta toteutuu, se tarkoittaa SAK:lle uudenlaista vaihetta.

SAK:n päälinjaa vedetäänkin Piiraisen mukaan jatkossa yhä enemmän suurimman liiton edunvalvontatavoitteiden ympärille.

– Kuljetusliitolle teollisuusliittojen linja on läheinen, minkä vuoksi toivon uuden suurliiton syntyvän, sanoo Piirainen, joka on teollisuuden palkansaajat TP ry:n varapuheenjohtaja.

Myös Suomeen puuhattavassa uudessa palkkamallissa kuljetusalan liitto aikoo pysytellä teollisuusliittojen vanavedessä.

– Vientisektori on tulevaisuudessa palkkamäärittäjä. AKT on teollisuusliittojen kanssa samassa pöydässä, koska meidän rooli vienti- ja tuontikysymyksissä on keskeinen, Piirainen sanoo.

Jokaista sektoria kuultava

Vientivetoisuus ei Piiraisen mukaan saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, ettei palvelualaa tai julkista sektoria kuultaisi.

– Ruotsissa naisvaltaiset alat ja matalapalkka-alat ovat saaneet esimerkiksi solidaarisuuserän ja matalapalkkaerän. Tämä pitää Suomessakin hoitaa jollain tavalla, esimerkiksi sopimuspartnereiden kesken, hän sanoo.

Kuljetusalalle ovat vakiintuneet kiinteät palkat. Liukumia ei tule yrityskohtaisina tuotanto- tai voittopalkkioina kuten monella muulla alalla. Näitä korvaamaan on tullut syksyisin maksettavat pienet palkankorotukset. Lokakuun alussa AKT:n sopimusaloille tulikin juuri 0,15–0,20 prosentin korotukset, keskimäärin kaksi–kolme senttiä tunnille.

Korotuksen takana on valtakunnansovittelijan toimistossa aikanaan luotu ajatus, että jos ansiotilastojen vertailussa huomataan, että teollisuuden palkat karkaavat sopimuskierroksella kuljetussektoria isommaksi, tuo liukumaero korvataan kuljetussektorille.

– Pahimmillaan ero on ollut yli 10 prosenttia, pienimmillään 4–5 prosenttia, Piirainen kertoo.

Seurantajärjestelmä on ollut käytössä jo useiden neuvottelukierrosten ajan. Ja AKT aikoo Piiraisen mukaan pitää huolen, että uudessa Suomen palkkamallissakin on vastaava elementti, jolla kuljetusala seuraa vientisektoria.

Uuden neuvottelumallin haasteet tulevat Piiraisen mukaan muun muassa siitä, miten yksityinen ja julkinen palvelusektori saa ulosmitattua saman, mitä teollisuus ja kuljetussektori ovat sopineet. Toinen avoin kysymys on SAK:n tuleva rooli, kun EK:lla ei enää ole roolia neuvotteluissa.

– Palkansaajakeskusjärjestöjen roolista tulee yhä enemmän koordinoiva siten, että esimerkiksi SAK:n tehtävänä on huolehtia siitä, että jokainen liitto on mukana matkassa yhdenvertaisilla ehdoilla.

Poliittis-ideologinen ratkaisu

AKT:n – kuten myös Rakennusliiton ja SEL:nkin – haluttomuus yhteiskunta- ja kilpailukykysopimuksiin tuli selväksi jo varhain viime kevättalvella. Ehkä siksi kikystä irtautuminen ei enää synnyttänyt kritiikkiä.

– Ihme kyllä, Piirainen lisää, mutta muistuttaa samalla, että jokaisella ammattiliitolla on oikeus päättää itsenäisesti omista linjauksistaan. Hän sanoo ymmärtävänsä kyllä myös kolmikannan ja yhteistoiminnan puolustamista.

Mutta itse sopimukselle ei Piiraiselta ymmärtämystä heru. Hän pitää kikyä puhtaasti poliittis-ideologisena ratkaisuna.

– Itse kritisoin ennen kaikkea sitä, että sopimukseen ei otettu työelämän laadullisia asioita, kuten nollatuntisopimusten rajaaminen, alipalkkauksen kriminalisointi, henkilöstöedustus yritysten hallinnossa, ammattiliittojen kanneoikeus sekä yt-lain muuttaminen nykyisestä irtisanomislaista aidoksi yhteistoiminnaksi työpaikoilla. Näistä ei tullut yhtäkään, siksi päätös hylätä kiky oli meillä helppo, Piirainen sanoo.

Hän korostaa, että edellä luetellut vaatimukset eivät maksa senttiäkään sellaisille yrityksille, jotka jo nyt noudattavat työehtosopimuksia ja lakeja. Tällaisiahan enemmistö yrityksistä Suomessa on, hän vielä lisää.

– Vastuullisten järjestäytyneiden yritysten osalta olisi ollut hyvä sopia näistä. Siten olisi saatu järjestäytymättömät kepuliyritykset samalle viivalle vastuullisten kanssa, jolloin jälkimmäisten kilpailutilanne olisi parantunut, Piirainen toteaa.

Liikenneturvallisuus heikoissa kantimissa

Liikenneturvallisuus Suomen teillä on AKT:lle erityisen tärkeä asia. Ja nyt kun porvarihallituksen kesäkuisen päätöksen mukaisesti kansallisista kabotaasimääräyksistä luovuttiin elokuun alusta lähtien lähes kokonaan, ammattiliiton huoli on enemmän kuin perusteltua.

– Tieliikenteessä on yhä enemmän rekkoja, joissa jarrut tai kuormansidonta ovat epäkunnossa. Ja koska harmaan talouden yrityksissä kuljettajille ei makseta tuntipalkkaa vaan ajettujen kilometrien mukaan, kuljettajat ajavat niin paljon kuin mahdollista, lepoajat laiminlyöden. Tämä kaikki vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, Piirainen sanoo.

Samalla koko kuljetuselinkeino kärsii.

– Jos työstä maksetaan vain 30–40 prosenttia suomalaisten hinnoista, niin mikään suomalainen kuljetusliike ei pysty noudattamaan tilaajavastuulakia. Näin harmaa talous lisääntyy.

Reiluutta kuljetuksiin

Kabotaasiliikenne näkyy Piiraisen mukaan eniten eteläisen Suomen alueella Turku–Tampere–Jyväskylä–Helsinki-akselilla.

– Tänne on aika helppo tulla ulkomailla rekisteröidyillä kulkuneuvoilla ajamaan maan sisäistä liikennettä, joka vie pois työt suomalaisilta kuljetusliikkeiltä ja kuljettajilta, Piirainen sanoo.

Euroopassa järjestettiinkin nimien keruu reilujen kuljetusta puolesta. Suomessa nimiä kerättiin yli maan tavoitteen eli 12 500 kappaletta. Mutta kokonaistavoite ei toteutunut. Fair Transport Europe -aloitteeseen olisi pitänyt saada lokakuun alkuun mennessä miljoona nimeä, jotta se olisi otettu europarlamentti- ja komissiokäsittelyyn.

– Projekti kyllä jatkuu, mutta näen vaarana, että halpatyövoima valuu Pohjolaan pakosta, Piirainen sanoo.

Onneksi sentään liikennekaaressa tehtiin joitakin AKT:n esittämiä muutoksia alkuperäiseen ratkaisuehdotukseen. Näistä esimerkkinä Piirainen mainitsee talvirengaspakon.

– Sillä estetään keskieurooppalaisten halpakuljetusfirmojen tulo tänne talvikuukausina, ja ehkä sitä kautta muulloinkin, koska ne joutuisivat tekemään erityisinvestointeja, Piirainen sanoo.