Peräti seitsemän suomalaista kymmenestä toivoo, että kunta kysyisi kuntalaisten kantaa päätettävään asiaan mielipidekyselyllä tai nettiäänestyksellä. Kansanäänestysten suosio on puolestaan laskenut, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan Kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.
– Ihmiset mieltävät nettiäänestykset ja mielipiteen mittaukset helpoiksi keinoiksi ilmaista kantansa. Niitä pidetään vaivattomina ja niihin on jo tiettyä rutiinia, KAKS:n asiamies Antti Mykkänen toteaa.
Viiden vuoden aikana suhtautuminen kansanäänestyksiin on muuttunut kielteisemmäksi. Kaksi vuotta sitten 54 prosenttia halusi, että ”tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä”. Tätä mieltä on enää 47 prosenttia (aik. 37 pros.). Saman verran on kansanäänestyksen vastustajia.
Mykkäsen mukaan kansanäänestysten heikentyneeseen suosioon on monta syytä. Kysely tehtiin syyskuussa, jolloin mediassa puitiin kovasti Brexitin seurauksia.
– Sitä on vaikea arvioida. Minusta sillä on voinut olla vaikutusta, Mykkänen toteaa.
Taustalla voi hänen mukaansa vaikuttaa turhautuminen kansanäänestysten vaikuttavuuteen. Kuntalaisten kanta on ohitettu mm. monissa kuntaliitospäätöksissä.
– Aina kun päätös on eri kuin kansanäänestyksen tulos, se on omiaan murentamaan uskoa järjestelmään.
Otetaanko kantaa asiaan vai kysyjään
Kyselyyn vastanneista 58 prosenttia arveli, että kansanäänestykset tuottaisivat helposti huonoja ja lyhytjänteisiä päätöksiä. Luottamus kansanäänestyksen tuloksiin on heikentynyt viiden vuoden aikana.
Mykkänen huomauttaa, että monimutkaisista asioista on vaikea esittää yksinkertaista joko-tai -kysymystä.
– Keskustelussa on tuotu esiin, voiko monimutkaisista asioista kysyä selkeästi ja yksinkertaisesti.
Jälkeenpäin asian syyt ja seuraukset voivat valjeta äänestäjälle ihan eri valossa.
– Toinen asia on, ottavatko ihmiset kantaa siihen, mitä kysytään, vai siihen, ketkä kysyvät. Joka tapauksessa äänestyskäyttäytymisessä tunteilla on iso merkitys, Mykkänen toteaa.
– Vaikka tulos on yksiselitteinen, ihmisten motiivit eivät ole.
Nuoret haluaisivat valita kunnanjohtajan
Vielä viisi vuotta sitten 71 prosenttia halusi valita kunnanjohtajan suoralla vaalilla. Ajatusta kannattaa enää 45 prosenttia, vastustajia on 42 prosenttia.
Kunnanjohtajan valintaa suoralla vaalilla kannattavat erityisesti nuoret sekä muut alle 50-vuotiaat. Näistä ikäluokista noin puolet tai selvä enemmistö on suorien vaalien kannalla.
Perussuomalaisten kannattajista 70 prosenttia ja SDP:n kannattajista 53 prosenttia kannattaa suoria kuntajohtajavaaleja. vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista vajaa puolet tukee ajatusta, keskustan ja kokoomuksen äänestäjistä vain kolmannes.
Luottamus puolueisiin on kyselyn mukaan kasvanut hieman viidessä vuodessa. Aiemmin 32 prosenttia katsoi, että kansalaisten mielipiteet otetaan huomioon puolueiden kautta. Nyt tätä mieltä on 38 prosenttia.
uutiskirje 
