Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksena käynnistynyt maakuntauudistus mullistaa kuntien rahoituksen. Uudistuksen myötä kuntien noin 30 miljardin euron vuotuisista menoista peräti 18 miljardia siirtyy maakunnille.
Kuntia muutos kohtelee hyvin eri tavoin. Joiltakin kunnilta häviää sosiaali- ja terveydenhuollon menotaakasta yli 70 prosenttia, toisilta vain 40 prosenttia.
Menojen keveneminen merkitsee myös tulojen hupenemista. Kuntien kaikkiaan noin 9 miljardin euron valtionosuuksista siirretään maakunnille noin 6 miljardia euroa. Summan lasketaan vastaavan kuntien valtionosuuksilla katettuja sote-menoja.
Kunnallisveron tuotosta 11,3 miljardia euroa tuloutetaan maakuntien laariin. Kuntien yhtiöveroista maakunnille siirretään 0,5 miljardia euroa.
Kunnille verokatto
Hallitus on linjannut, ettei kenenkään verorasitus saa sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi nousta. Maakuntien kustannukset katetaan valtion verotuloista. Kun valtion verotus kiristyy, täytyy kuntaverotuksen vastaavasti keventyä.
Jotta näin todella tapahtuisi, kunnille määrätään lailla verokatto. Jokaisen kunnan tuloveroprosenttia alennetaan 12,30 prosenttiyksiköllä vuonna 2019, jolloin maakunnat aloittavat toimintansa.
Nykyisin kunnallisveroasteet vaihtelevat 16 ja 22,5 prosentin välillä. Lain astuessa voimaan vaihteluväli siirtyy runsaan 10 prosenttiyksikön ja vajaan 4 prosenttiyksikön välille.
Lisäksi kunnallisveroille määrätään korotuskatto vuosiksi 2020 ja -21. Veroa saa kiristää yhteensä korkeintaan yhdellä prosenttiyksiköllä.
Sen jälkeen verotus on vapaa ja kunnille palautetaan oikeus päättää itse veroistaan.
Valtionosuudet uusiksi
Kustannusten ja tulojen muutokset merkitsevät, että nykyinen kuntien menojen ja tulojen tasaukseen pyrkivä valtionosuusjärjestelmä ei enää toimi. Se menee uusiksi.
Muutosten monimutkaisuus edellyttää vahvoja ja pitkäkestoisia tasaustoimia. Ilman niitä kunnilta pois siirtyvät kustannukset ja kunnille jääviä tuloja ei saada vastaamaan toisiaan.
Uudistukseen aiotaan kytkeä erittäin voimakas kuntien keskinäinen tasausjärjestelmä, johon ei käytetä valtion varoja.
Tarkoituksena on rajata kunnan rahoituksen muutos enintään +/- 100 euroon asukasta kohti nykyiseen verrattuna. Rajoitinta pidetään valtiovarainministeriössä erittäin tiukkana.
Valtionosuudet opetukseen
Valtionosuuksien osuus kunnallistaloudesta pienenee. Noin 90 prosenttia kunnille jäävistä valtionosuuksista käytetään jatkossa peruspalveluihin, kuten opetukseen ja päivähoitoon.
Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävä tulonlähde. Samalla yhteisöveron osuus vastaavasti kasvaa. Taloussuhdanteille herkän veron merkitystä hillitään alentamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta.
Suhdanteissakin vakaan kiinteistöveron suhteellinen osuus kuntien tuloista nousee uudistuksessa oleellisesti.
Kirjoituksen tiedot perustuvat valtiovarainministeriön aineistoon VM-akatemia – faktaa taloudesta ja hallinnosta.
lehti 