Järjestöt: EU puhuu yhtä ja tekee toista kehityspolitiikassaan

Euroopan komissio julkaisi tällä viikolla EU:n kehityspolitiikan tulevaisuutta koskevan kauaskantoisen vision, esityksen kehityspoliittiseksi konsensukseksi. Se on Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n mukaan kuitenkin selvässä ristiriidassa EU:n nykyisten toimien kanssa.

EU:n viimeaikaiset päätökset ovat herättäneet kansalaisjärjestöissä huolta kehitysyhteistyön valjastamisesta EU:n omien lyhytnäköisten tavoitteiden ajamiseen. Jäsenmaiden ja parlamentin on nyt vaadittava komissiota toimimaan visionsa mukaisesti, toteaa Kehys tiedotteessaan.

EU:n vuodelta 2005 peräisin olevaa kehityspoliittista konsensusta uudistetaan parhaillaan. Syyskuussa 2015 sovitut kansainväliset kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma, Agenda 2030, koskevat kaikkia maita, ja niiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia nykyisiin politiikkoihin.

EU:n kehityspoliittisen konsensuksen päivittämisellä tarkoituksena on osoittaa, kuinka unioni vastaa kestävän kehityksen haasteeseen kehityspolitiikassaan.

Kehitysyhteistyö alistettu rajapolitiikalle

EU ilmoittaa kehitysyhteistyön päätavoitteeksi köyhyyden poistamisen. Komissio toistaa tämän uudessa kehityspoliittisessa visiossaan, ja toteaa samaan hengenvetoon, että kehitysyhteistyötä ei tule ohjata muualle.

Tiedonanto kiinnittää lisäksi huomiota muuttoliikkeen positiivisiin seurauksiin ja siihen, että ihmisten mahdollisuus liikkua edistää myös kestävää kehitystä.

– Komission kauniit puheet EU:n kehityspolitiikan ohjaavista periaatteista ja muuttoliikkeestä ovat räikeässä ristiriidassa tänä vuonna tehtyjen päätösten kanssa, huomauttaa Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen.

– EU:n sopimukset muun muassa Turkin ja Afganistanin kanssa asettavat kehitysyhteistyön ehdoksi, että maat estävät ihmisten liikkumisen. Kehitysyhteistyö on valjastettu EU:n rajojen varjelemiseen. Tämä sotii niin EU:n kehityspolitiikan päätavoitetta kuin avun tuloksellisuutta koskevia kansainvälisiä sopimuksia vastaan.

Lappalaisen mukaan on vaikea uskoa, että komission visio ja käytännön toimet tulevat samasta luukusta.

– Kansalaisjärjestöt toivovat, että komission nyt esittämä visio kääntää viime vuosien huolestuttavan kehityskulun takaisin kehitysyhteistyön tavoitteita ja EU:n perusarvoja kunnioittavalle linjalle, Lappalainen tiivistää.

Johdonmukaisuus olisi tarpeen

Komission visio EU:n kehityspolitiikan tulevaisuudesta tunnistaa, että uudet kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma, Agenda 2030, edellyttävät EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen nykyistä parempaa yhteensovittamista.

Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö CONCORD vaati viime viikolla julkaisemassaan raportissa, että EU ottaa Suomesta mallia, ja laatii kestävän kehityksen strategian, joka kattaa sekä sisäiset ja ulkoiset politiikat.

Suomen kestävän kehityksen toimintasuunnitelmaa laaditaan parhaillaan pääministeri Juha Sipilän johdolla, ja sen odotetaan valmistuvan vuodenvaihteessa.

EU:n kestävän kehityksen strategiaa on kansalaisjärjestöjen lisäksi vaatinut myös Euroopan parlamentti jo toukokuussa. Komission niin ikään tällä viikolla julkaisemassa kestävää kehitystä koskevassa tiedonannossa tämä vaatimus on kuitenkin jätetty huomiotta.

– Komissio epäonnistui uusien ratkaisujen tarjoamisessa ja lykkäsi kestävää kehitystä tukevien aloitteiden tekemisen vuoden 2020 toiselle puolelle. Käytännössä se siis pesi kätensä ja siirsi vastuun seuraavalle komissiolle, sanoo Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori ja CONCORDin kestävän kehityksen työn toinen puheenjohtaja Jussi Kanner.

– Emme voi odottaa neljää vuotta ennen kuin ryhdymme toimiin. Agenda 2030 edellyttää Euroopan politiikan suunnanmuutosta ja muutoksen on alettava nyt, sanoo Kanner.

– EU:n jäsenmaiden ja parlamentin on vaadittava komissiota toimimaan.